Suomalaisten muinaisuskosta

Kävin eilen kirjastossa. Sattumalta paikalla oli pian alkamassa dosentti Risto Pulkkisen luento suomalaisesta muinaisuskosta ja kristinuskon tulosta. Päätin istua kuuntelemaan. Esitelmöijä oli vaihtanut otsikon yllämainitusta. Se taisi olla sama kuin hänen aiheesta kirjoittamansa teoksen nimi: Suomalainen kansanusko - Samaaneista saunatonttuihin.

Olipa mielenkiintoista. Kalevala ja muu vanha kansanrunous tuntuu olevan linjassa sen kanssa, mitä tieteen piirissä ajatellaan muinaisista uskomuksista.

Sampo ei ole alunperin tarkoittanut kuljetettavaa esinettä Gallen-Kallelan maalauksissa Sammon puolustus ja Sammon ryöstö esitetyn tapaan. Se oli valtava näkymätön pylväs, jonka on ajateltu kannattavan taivaankantta. Kalevalassa Sampoa kuljetetaan, joten merkitys on jo sen runojen syntyaikoina muuttunut.

Sana "väki" on tarkoittanut voimaa. Tuonpuoleisesta on voitu saada sitä avuksi jonkin asian aikaansaamiseksi jonkin kuolemaan liittyvän esineen avulla. Jos poika mielitteli vaimokseen neitoa, joka ei sopinut vanhempien suunnitelmiin, saatettiin välit viilentää kuljettamalla kuolleen pesussa käytetty saippua nuorten välistä.

Muinoin ajateltiin, että esimerkiksi peltojen antimien kokonaismäärä oli jollakin tavoin rajattu. Jos viljelijä halusi saada satonsa määrän suurenemaan, hänen piti saada naapurin viljatuotos vähenemään. Tämä onnistui, jos viljelija laittoi naapurin viljan siemeniä hauen sisään ja hautasi tämän mahalleen naapurin peltoon. Hauen ajateltiin liittyvän jollakintavoin kuolemaan.

Naapuri saattoi palauttaa pelitilanteen ennalleen laittamalla siemeniä hauen sisään, kuljettamalla sen kaksi kertaa myötäpäivään ja kerran vastapäivään peltonsa ympäri ja hautaamalla sen sitten peltoonsa selälleen.

Vihamiestä on yritetty jopa vielä 1920-luvulla vahingoittaa kiinnittämällä tätä esittävä puunukke männyn kylkeen ja ampumalla sitä jousella tai pyssyllä. Mänty liittyi jollakin tavoin kuolemaan.

Kristinuskon leviämisen aikoihin vanhat uskomukset kulkivat pitkään uuden uskon oppien rinnalla. Niitä yritettiin myös sovittaa toisiinsa.

Etiäisistä puhutaan vielä tänäkin päivänä. Usko niihin juontaa hyvin kaukaa menneestä.

Voisihan tuon Pulkkisen kirjan joskus lainata.