Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

perjantai 10. marraskuuta 2017

Minulla ei ole sydän paikallaan

Kävin eilen Tyks:ssa. Ensin oli verikoe ja sitten menin sydämen ultraäänitutkimukseen, jollaista minulle ei oltu ennen tehty. Oli vaikuttavaa seurata oman sydämen sykkimistä ruudulla. En voinut olla ihmettelemättä, että tuo elimeni on jaksanut uurastaa tauotta yli 63 vuotta. Jos se olisi ihmisen tekemä laite, se olisi hajonnut aikoja sitten. Lääkäri kertoi, että sydän osaa korjata itseään.

Monelle ultraäänitutkimus on tuttu toimenpide. Iholle levitetään jotakin geeliä, lääkäri liikuttaa anturia kohteen kohdalla ja käyttää laitteen ohjauspöytää. Kohteen toiminta näkyy reaaliajassa ruudulla. Siinä se pumppuni jumputti ja läppäni heilahteli. Läppä näytti kuvassa repaleiselta, mutta kai se kunnossa on. Veren virtaukset näkyivät värillisinä, punaisena tuonnepäin ja sinisenä takaisinpäin.

Tutkimusta tekevä lääkäri selitti auliisti erilaisia sydämeen liittyviä asioita. En tiennyt, että sydän ei pysy paikallaan. Se pomppii noin sentin verran keuhkojen välissä. Lääkäri puhui joistakin purjeista. Jokin niistä pumppaa verta keuhkoihin.

Kovin vähän tiedän tuosta välttämättömästä elimestä. Olen tainnut olla muissa maailmoissa, kun asia on ollut esillä muinoin biologian tunnilla.

Kun silmäilin Wikipediatietoja sydämestä, ymmärsin, että purje tarkoittaa tietynlaista läppää. Olin kuvitellut, että sydämessä on yksi läppä, mutta niitä onkin useita, kaikkiaan neljä. Taidanpa paneutua sydämen asiaan hieman perusteellisemmin.

Lääkäri kertoi, että sydämessäni on kalkkia. Kun ukkini oli yli seitsemänkymppinen 60-luvulla, puhuttiin verisuonten kalkkeutumisesta. Se kuulostaa keittiölääketieteeltä, mutta kysymys on ihan asiallisesta asiasta. Jos minulla on kalkkia sydämessäni, sitä on varmaan myös suonissani,

Ihan kohtuullisessa kunnossa pumppuni kuulosti olevan.

Kysyin lääkäriltä, aiheuttavatko syöpäjutut sydämen rasittumista. Näin kuuluu olevan, mutta se on tilapäistä. Elimistö on hyvä palautumaan.

Tämän tutkimukseni syy lienee kolesterolitasoni, joka on viiden ja puolen tietämissä. Minusta se ei ole paljon, mutta ilmeisesti syöpähistoriani vuoksi asialla on merkitystä. Minulla on ensi viikolla taas tapaaminen, joten voin pian kysyä tarkennusta asiasta. Käänteishyljintälääkitykseni on päättynyt. Nyt seurataan, miten se vaikuttaa tilanteeseeni.

Ainakin silmäni oireilevat. Täkäläinen hematologi ei pitänyt kortisonipitoisen voiteen käyttämistä tarpeellisena. Se on tehonnut hyvin silmänympärysoireisiin. Tippoja on syytä tiputella ahkerasti. Tämä on pientä kokonaisuuteen nähden.




2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Sun pitää alkaa käyttää silmänympärysvoidetta!

Heikki Honkala kirjoitti...

Joo, olen aloittanut. Tuntuu jo paremmalta.