Onnea Saaroille, syövän jälkeisestä elämästä, sairaalaikävää, sisäkuvia Karjalaisten kesäkodista, tilasimme taas Hesarin

Ensimmäinen äskeisen hoitokierroksen jälkeinen oire on jalkapohjien herkistyminen. Jalkapohjat eivät erityisemmin hilseile, mutta kävellessäni villasukissa, jalkapohjiin suorastaan sattuu.

Olen tutkaillut nettiartikkeleita syövän jälkeisestä elämästä. Yksi merkittävä tekijä on se, että syövästä parantunut menettää yhteyden hoitohenkilöstöön, joka on ollut hänen turvanansa. En tiedä palaanko sairaalaan enää ollenkaan, kun hoidot nyt loppuivat. Hoitavaa lääkäriä käyn tapaamassa elokuussa, mutta en ehkä tapaa muita lääkäreitä enkä muuta henkilöstöä, joihin olen tutustunut.

Olen viihtynyt hyvin Syöpäklinikalla. Ilmapiiri on kotoisa ja ilmapiiri hyvä. Olen kokenut oloni turvalliseksi. Osaa muistakin potilaista olen tavannut enemmän kuin kerran. On tuntunut hyvältä mennä saamaan hoitoja. Henkilökunta on mukavaa ja tekee työnsä antaumuksella. Monen kanssa olen tullut tutuksi. Tulee ikävä.

Palaan sairaalaan potilaaksi vain jos tässä loppusuoralla tapahtuu jotakin erikoista. Voi olla, että joudun saamaan verta trombosyyttiarvon heikkenemisen vuoksi. No, ei sitä parane toivoa sairaalaanpääsyn toivossa.

Saattaa olla hyödyllistä käyttää syöpäjärjestöjen palveluja hyväksi. Nämä tarjoavat auttavaa kättä tähän vaiheeseen. Lienee syytä myös mennä tapaamaan uutta työterveyslääkäriämme. Työnantajani on kilpailuttanut ja vaihtanut palveluntarjoajaa. Työterveys auttaa työhönpaluun suunnittelussa.

Koen, että tämä blogi sekä siihen liittyvä kommentointi täällä foorumilla ja Facebookissa kantavat minua eteenpäin tässä tilanteessa. Lämpimät kiitokset teille kaikille hyvät lukijat ja kommentoijat!

Tässä on kokoelma löytämiäni artikkeleita syövän jälkeisestä elämästä. Palaan näihin aiheisiin myöhemmin.

Cancer survivors: Managing your emotions after cancer treatment

Life after cancer treatment

Adjusting to life after cancer

Elämä syövän jälkeen 

Elämä syövän jälkeen (Duodecim)

Syövästä toipumisen psykologiset haasteet

 

Kuvia Karjalaisten kesäkodin sisätiloista:

Kahvilatarjoilu

Sali

 

Erkkerisali

 

Ajattelimme mennä tänään ja huomenna Karjalaisten kesäkotiin eli Villa Salmelaan viettämään kesäpäivää, mutta siellä onkin yksityistilaisuus. Arkiviikolla on väljempää. 

 

Vaimoni kertoi eilen kaipaavansa Hesaria, jonka tilauksen lopetimme viime vuonna. Ajattelin silloin, että kyseisen lehden lukemiseen menee liikaa aikaa, jota voi käyttää muuhunkin. Saahan tuota uutistietoa muualtakin. Vaimoni ei lehteä tuolloin juuri lukenutkaan.

Vaimoni on saanut opiskelut päätökseen ja tuntee, ettei ole oikein ajan tasalla niistä asioista, joista puhutaan. Päätimme tilata taas Hesarin. Aika helppo päätös. Ehkä olen sitä vähän kaivannutkin. Sairaalassakin on ollut kiva lukea sitä. Ei tämä virtuaaliaika vielä niin luistavaa ole, ettei paperilehdellekin olisi tilaa.