Kuka sairaalassa johtaa?

Täällä HUS:ssa kuuluu olevan tiukka hierarkia. Hoitotyöntekijät, lääkärit ja muiden palvelujen tuottajat lienevät tiukasti määritellyillä tehtäväalueillaan.

Tällä osastolla on huoneet kolmelle osastonylilääkärille ja yhdelle ylilääkärille, joka on myös professori. Hän on koko osaston johtaja. Lisäksi täällä on oma huone osastonylihoitajalle.

Täällä osastolla toimii kaksi hematologia, joista toinen on omalääkärini. Toinen on samalla osastonylilääkäri. Hematologien apuna toimii lisäksi erikoistuvia lääkäreitä. Näitä lääkäräreitä enimmäkseen tapaan. Erikoistuvien lääkärien oma ala on sisätaudit. Heidän täytyy harjoitella eri osastoilla.

Olen ehkä kerran nähnyt henkilön, joka ilmeisesti oli koko osaston ylilääkäri (ja professori). Ylihoitaja on nuorehko mies, joka enimmäkseen istuu siviilit päällä huoneessaan tai ainakin siltä näyttää. Hän varmaankin suunnittelee hoitajien työvuoroja ja on näiden esimies.

Osastonylilääkärit kuulemma tuuraavat näitä osastolla toimivia lääkäreitä kesälomilla ja viikonloppuisin. He ilmeisesti tekevät runsaasti tutkimustyötä ja hoitavat hallintoa. Yhden täällä työhuonettaan pitävistä työmaa on osasto 7B, jolla tehdään kantasolusiirtoja. Häneen minä saanen pian tutustua.

HUS:in hallintoa on kritisoitu kovasti vuosien saatossa. Kiistaa lienee ollut siitä, pitääkö sairaalaa johtaa lääkäri vai johtamisen ammattilainen. Käsittääkseni useimmat lääkärit ovat sitä mieltä, että johtajan pitää olla lääkäri. Johtamisen ammattilaisille löytynee myös kannattajansa.

Jos siirrän analogian minulle tuttuun koulumaailmaan ja pohdin, pitäisikö koulua johtaa johtamisen ammattilaisen vai opettajan, alan ymmärtää lääkäreiden kantaa.

HUS:ia johti taannoin kolme vuotta Kari Nenonen, joka on koulutukseltaan suunnittelumaantieteilijä. Hän on nykyään Vantaan kaupunginjohtaja. Nykyään HUS:ia johtaa Aki Lindén, joka on sekä lääketieteen lisensiaatti että valtiotieteen maisteri. Kuulostaa parhaalta mahdolliselta kompromissilta. 


Yritän suomentaa edellisessä postauksessa mainitsemiani oululaisia murreilmaisuja. Tässänä on henkilö, joka on vähän ollakseen. Sääkeri on pikkutarkka. Eläskelponen tarkoittaa jotakin esinettä, joka ole enää uudenveroinen ja joka ei ehkä toimi enää kunnolla. En ehkä pysty aistimaan kaikkia sanoihin liittyviä vivahteita. Jos tuli virheitä, voisitteko hyvä oululaiset korjata.


Nyt täytyy lähteä maleksimaan. Täällä yksinäisessä potilashuoneessa tulee hulluksi. Saapa nähdä, miten erityksissä käy.