Inhimillisessä tekijässä keskusteltiin eilen valemuistoista. Mukana oli toimittaja Jani Kaaro, joka on kirjoitellut aiheesta, sekä psykologian tohtori Julia Korkman ja psykoterapeutti Jyrki Tuulari.
Aihe on vaikea. Minulle keskeinen opetus eilisestä oli se, että yleensä traumaattiset muistot lapsuudesta jäävät ihan oikeiksi muistoiksi, vaikka ne voivat jonkin verran muuttua. Muiston kapseloitumimen on mahdollista, mutta ei tavallista.
Toinen tärkeä asia on terapeuttien rooli. Terapeutti ei missään tapauksessa saa johdatella. Hänellä voi olla kiusaus olettaa potilaan oireiden johtuvan jostakin tietystä lapsuuden kokemuksesta. Jos hän alkaa onkia potilaasta tätä tukevaa aineistoa, hän voi aiheuttaa valemuistoja. Ihmiseen on mahdollista istuttaa tällaisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti