Luin Aino Kuusisen teoksen "Jumala syöksee enkelinsä" loppuun. Vaikka Kuusisen mies Otto Wille oli korkeassa asemassa ja Stalinin yhteistyökumppani, Aino joutui yhteensä noin 15 vuodeksi vankileirien saaristoon. Elämä oli siellä sellaista kuin sen tiedetään olleen. Hämmästyttävää kyllä, kirjoittaja ei joutunut kidutetuksi. Ehkä tärkeän henkilön puolison rooli suojeli siltä ja ampumiselta.
Aino Kuusinen oli kertomansa mukaan erittäin lojaali puolisolleen eikä kertonut tästä mitään. Otto Wille Kuusinen ei puolestaan pannut tikkua ristiin vaimonsa hyväksi. Tarjosi tosin apuaan tämän päästyä leiriltä, mutta tämä ei ylpeydeltään suostunut ottamaan vastaan.
Otto Wille Kuusisesta piirtyy hyvin kyynisen teoreetikon kuva. Kantoi kaunaa kotimaalleen Suomelle. Aino Kuusinen arveli hänen olleen taustalla, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen.
Hyvin useat Aino Kuusisen leireillä tapaamista naisista oli vangittu siksi, että heidän katsottiin pidättäytyneen paljastamasta pidätetyn tai ammutun puolison "Neuvostoliiton vastaisia" toimia.
Suuressa maassa oli mahdollinen sellainenkin ilmiö, että hyvin uskonnolliset mummot pystyivät kieltäytymään leiritöistä ja pukeutumasta leirivaatteisiin. He rukoilivat ja lauloivat. Kun heidät aikoinaan kuljetettiin pois, Aino Kuusinen oletti heidät viedyn ammuttavaksi.
Aino Kuusinen vapautui Stalinin kuoleman jälkeen. Hänen kunniansa palautettiin ja häntä autettiin pääsemään taas alkuun elämässään. Hänen miehensä kuoltua, hän pystyi palaamaan Suomeen loppuelämäkseen.
4 kommenttia:
Lähden nyt fillarilla Omenan kirjastoon hakemaan tuota kirjaa. Sivuja taitaa olla yli 300, eli urakkaa riittää. Ja sitä ennen on saatava loppuun Algoth Niskasta kertova kirja. Sinä taidat olla jo vangittuna sairaalaan, oletko eristyshuoneessa? t. Reijo
En ole vielä. Torstaina menen. Mukavia lukuhetkiä!
Onko sinulle tulossa eristysjakso torstaista lähtien? - Reijo
Joo, silloin se alkaa.
Lähetä kommentti