Olimme viettämässä kesäistä iltapäivää Villa Salmelassa. Oli rentouttavaa loikoilla rannassa puiden varjossa ja katsella ohimenevää vesiliikennettä Villinginsalmessa. Jonkun muskeliveneen V8-moottori mourusi kumeasti ennakoiden tulevaa vauhtia, melojat suihkivat hiljaisesti ja kaikenlaiset muut paatit lipuivat rauhallisesti eteenpäin.
Jalanpohjat eivät ole enää herkät. Väsymys on alkanut syvetä. Käveleminen hengästyttää. Eiliset veriarvot olivat kuitenkin varsin kohtuulliset. Hemoglobini 103.
Kahden potilaan huushollissa välillä ote luiskahtaa. Vaimo tuli sanoneeksi, että olen hyvin oppinut passuuttamaan. Tuntui kurjalta. Joutui miettimään, että mikä on ylimääräistä passuuttamista ja mikä hyväksyttävää. Sovimme asian ja olemme taas ok.
Jotkut ovat ehdottaneet tämän blogin työstämistä kirjaksi. En ole oikein syttynyt, mutta voi olla, että jos siinä olisi myös vaimon kokemukset mukana, kirjasta voisi olla apua pariskunnille, jotka yhdessä kamppailevat toisen syöpää vastaan.
4 kommenttia:
Kun on saanut toisen mahdollisuuden, niin ei kannata märehtiä oikeastaan ollenkaan mennyttä, vaan katsoa tulevaan. Vaaratonta syöpää ei ole ja eri muodoilla uusiutuminen vaihtelee. Puolisolle pisteet siitä, että ei lähtenyt lätkimään. Tiedätkö, sellaisiakin tapauksia on. Tietysti, jos vastoin kaikkia ennusteita ja tilastoja potilas selviääkin, niin siinä sitä on lätkijälle mainetta loppuiäksi.
Jaskan polvi kipeytyi ja eilen siitä poistettiin monta ruiskullista nestettä. Muutenkin hutera liikkuminen on entistä epävarmempaa, lisäksi alhainen verenpaine aiheuttaa pyörtymisiä, jotka eivät katso aikaa eivätkä paikkaa. Pyörätuolia ei suostu vielä käyttämään. Itse olen ylivirittyneessä tilassa, valmiina syöksymään apuun, kun rysähdys kuuluu. Kahta lausetta toistelen mielessäni, kun alkaa harmittaa ja itkettää:" Älä hakkaa päätäsi seinään, etsi ovi" ja "hyvin menee,kun ei vertailee". Aina en jaksa hehkuttaa mukana, kun ystäville tapahtuu mukavia asioita ja elämä kulkee myötätuuleen... Katkeruutta? Mutta torstaiksi Heinävedelle luvattu +32 astetta ja lämpö kohtelee meitä tasapuolisesti.Toivottavasti kuumuus ei hankaloita oloasi ! Riitta
Tuo on hyvä näkökulma. Voisi lähteä puhtaalta pöydältä. Mitä elämältä toivon? Onhan tässä mietitty asunnon vaihtoa ja jopa maalle muuttoa. Tietyt reaaliteetit kuitenkinkin jarruttavat. Leipää pitäisi tienata jotenkin. Asuntovaihdolla voisi tietenkin menot minimoida, jos ei ole liian vaativainen. Joo, pisteet vaimolle! Luotan, että hän kulkee rinnalla, vaikka välillä väsähtääkin. Ensi vuonna vietämme 40-vuotishääpäivää.
On varmasta kuluttavaa olla jatkuvassa valmiudessa. Ethän rupea itse kohta rysähtelemään, kun oikein väsähdät? Pyörätuoli on varmaan tietynlainen kynnyskysymys, mutta voisiko Jaska kuitenkin harkita sitä sinun jaksamisesi vuoksi? Voi olla että, pyörätuoli oli minulle helpompi hyväksyä Suomenlinnan reissulla, kun olin siinä uskossa, että pääsen siitä pois. Onpas Heidänvedelle tulossa hellettä! Olen toitaiseksi pärjännyt helteessä, kun asumme 7. asutussa kerroksessa ja läpiveto auttaa. Yöt ovat tosin aika hikisiä. Myötämieltä ponnistuksiisi Riitta!
Lähetä kommentti