Ihmeellistä, heimopäälliköiden palaverikivet (?), värikylpyjä ja takinkääntäjä Jacques Louis David

Nyt alan oikein tuntea, että olen palaamassa entiselleni. Ihmeellistä ja uskomatonta. On kuin jokin elinvoima nostaisi minua pystyyn. En voi kyllin kiittää Suomen terveydenhuoltojärjestelmää ja sen erikoissairaanhoidon korkeata tasoa. Kiitokset pitää myös lähettää tuonne ylös. Ajatella, että jaksan tehdä kaikennäköistä ja liikkuakin. Vain aamupäivisin on vielä tokkuraisuutta ja unen tarve on vielä normaalia suurempi. Välillä mieleeni tulee, että kaikille ei ole käynyt yhtä hyvin. Erityisesti muistan erästä, jonka syöpäsairaus todettiin samoihin aikoihin kuin minunkin. Äskettäin kuvauksissa selvisi, että etäpesäkkeitä on myös maksassa. Voimia ja uskoa parempaan hänelle ja hänen vaimolleen.


Tein päiväkävelyllä kiepauksen Kipparlahden läheisellä kalliolla ja kiinnitin huomiota alla olevissa kuvissa näkyviin kiviin, jotka ovat selvästi järjestetty ympyrän muotoon. keskellä on tyhjä alue. Voisiko tässä olla muinainen heimopäälliköiden kokoontumispaikka? Tätä ajatusta vahvistaa se, että aivan lähettyvillä on muinainen hauta, iso kiviröykkiö, jonka arvioidaan olevan jopa 2.000 - 3.000 vuotta vanha. Olisikohan museovirastossa tietoa paikasta?

Toissa kesänä toljailin tällä seudulla olevilla palstaviljelmillä ja niiltä maalausaiheitakin. Tänä kesänä sellainen jäi sattuneesta syystä väliin. Kiva että ehdin vielä näin syksyllä nauttimaan värikylvyistä. Syksyn tuivertamien lehtienkin maavärit ovat hienostuneen kauniita. Osa alla olevista kuvista on läheiseltä siirtolapuutarhasta.

Joissakin kuvissa näkyy Kulosaaren kartano, johon liittyy sellainen erikoisuus, että se ei nimestään huolimatta ole läheisessä Kulosaaressa.

Taidehistoriaa ja muutakin havinaa: Takinkääntäjä David, uusklassismin suurmies

Rokokoo (ransk. "rocaille", kotilonmuotoinen, ornamentti) oli viehkeyttä, keveyttä, iloisuutta, keimailua, teatteria, leikkiä ja pinnallisuuttakin. Aikakauden luonne kuvastuu esimerkiksi Antoine Watteaun ja Jean-Honoré Fragonardin maalauksissa. Katsopa tästä jälkimmäisen teosta "Keinu", jota voi sanoa suorastaan pikkutuhmaksi.

Mitä seurasi moisesta? Kuin vastareaktiona rokokoohon areenan valtasi jyhkeän jäykkä ja melkein pompöösi uusklassismi, jolla oli kaksi mahtavaa profeettaa, Jacques Louis David ja Jean Auguste Dominique Ingres, sekä joukko pienempiä profeettoja. Tyylisuunta oli uusi, mutta aiheet vanhoja. Ne saatiin kaukaa antiikista. Tähän ehkä vaikutti se, että vuosisadan puolivälissä alettiin tehdä kaivauksia Pompeijissa ja Herculaneumissa.

David oli paitsi loistava maalari myös aikamoinen takinkääntäjä. Hän maalasi paatoksellisia kuvia antiikista. Ranskan suuressa vallankumouksessa hän oli Bastiljin repijöiden puolella, piirsi koskettavan kuvan kuningatar Marie-Antoinettesta, kun tätä vietiin vallankumouksen seurauksena mestauslavalle, ihailevan maalauksen yhdestä kumouksellisten johtomiehestä Jean-Paul Maratista, Charlotte Cordayn tappavan iskun jälkeen, mutta vallan taas vaihduttua, monumentaalisia kuvia keisari Napoleonista.