Silmien rähmiminen on palannut, kun lopetin lääkityksen. Päättelen, että jossakin minussa on jokin vialla, jokin, joka pitää silmätulehdusta yllä. Tulee väkisin mieleen, onko se piileskelevä syöpä. Vai onko fysiikkani muuttunut hoidoista johtuen pysyvästi sellaiseksi, että se tuottaa jatkuvaa silmätulehdusta. Huomenna työterveyslääkärini soittaa, joten voin kertoa hänelle asiasta. Ehkäpä hän löytää jotakin asiasta ensi viikon tapaamiseemme. Onneksi minulla marraskuussa ensimmäinen syöpäkontrolli, joten voin sielläkin purkaa sydäntäni.
Röntystäminen jatkuu vielä. Yritän ottaa iisisti, juoda taikajuomaa ja lueskella taidehistoriaa. Harmi, että hyvin alkanut liikuntakamppailuni tyssäsi. Pientä kai tämä. Olen iloinen siitä, että painoni on pudonnut noin kaksi ja puoli kiloa. Se on merkki siitä, että fysiikkani toimii oikein. Vuosi sitten yrittäessäni, en saanut pudotusta juuri millään aikaan. Syynä saattaa olla kilpirauhaslääkitys.
Minulla on tässä jaksossa oppitunteja sen verran kuin minulla todennäköisesti olisi osa-aikaeläkkeellä. Määr tuntuu oikein sopivalta. Voi olla työssä mukana, mutta ehtii puuhata muutakin. Soitin tänään Varmaan kysyäkseni asiasta. Sieltä luvattiin lähettää eläkelaskelma ensi vuoden elokuun ensimmäisen tilanteeseen. Kun kysyin tämän vuoden sairausloman vaikutuksesta, selvisi, että laskuperusteena oleva vakiintunut tulo lasketaan täysien tulovuosien perusteella eli tämä syöpävuosi jää pois. Hyvä juttu.
Vaimoni täyttää vuosia tänään. Ostin hänelle kirjamessuilta antikvariaatista kirjan Terveisiä Päijänteeltä! vuodelta 1938. Kirjassa kuvataan laivareissua Jyväskylästä Lahteen. Reitti kulkee vaimoni isoisän kotitanhuvien kautta. Pappa oli syntynyt Jämsässä Päijänteen saaressa, joka on tullut minullekin tutuksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti