Kiskontaa harjoitettiin

Viihdyin vessassa eilen ennen hampaidenpoistoa, mikä sopii kuvaan. Hoitaja oli kehoittanut harkistemaan siviilejä päälle sille reissulle. Noutaja jo odotteli, kun tulin vessasta. Ajattelin laittaa siviilit ja rupesin pukeutuman. Sitten höökäsi toinen hoitaja sisään ja tuhosi siviilivaateidean. Niinpä pukeutuminen jatkui toiseen suuntaan. Hoitaja oli hiukan tohkeissaan, kun leukakirurgialta oli viime hetkessä vaadittu, että osastolla annetaan tietyt antibiootit ennen toimenpidettä. Minulla ei ollut edes kanyylia kiinnitettynä sillä hetkellä.

Ei auttanut kuin lähteä. Härnäsin pikkuisen hoitajaa, että eikö pantaisi sittenkin siviilit.

Taas mentiin Meikun alamaailmaan. Nyt näin käytävissä fillaristejakin. Johonkin kohtaan oli tehty erikoinen graffititeos. Tunnelma oli jotekin Kalevala-henkinen. Leukakirurgia on Meikun vanhoissa tiloissa ja tunnelma on nuhjuisempi kuin hienolla osasto 7A:lla. Silmäkirurgia on samassa paikassa. Korvat on muuttanut Kirralle. Osastoille jonotetaan samalle tiskille. Täällä ei jostakin syystä käytetty numerojonotusta. Pari kiukkuista jonottajaa antoivat kuulua luukulla.

Jonkun ohikulkija kirkkaan vihreän puseron selässä luki "SILMÄT".

Minä olin ainoa sairaalauniformuinen osotustilassa. Väliäkö tuolla.

Hoitaja siirsi minut pyörätuolissani toimenpidepaikan esikartanoon, pienehköön huoneeseen. Siellä oli mukavan ergonomisen näköinen odotuspeti. Siihen tietenkin halusin ja päätin.

Aloin miettiä erästä asiaa. Päätin pukea sen runon muotoon. Kirjoittelin runon mielessäni ja saatoin sen myöhemmin tekstiksi blogiini.

Sitten sain siirtyä toimenpidehuoneeseen. Suustani oli iso röntgen-kuva näkyvissä. Hammaslääkäri selitti mitä tehdään ja näytti paikat kuvasta. Viisaudenhampaassa on reikä ja se poistetaan. Sen viereistä oikeaa hammastakin oli harkittu, mutta se jätetään. Se tukee sen edessä olevia hampaita, poistettavan viisaudenhampaan paikka alkaa luutua ja tukea viereistä hammasta. Lisäksi otetaan oikealta alhaalta yksi lohjennut hammas.

Toimenpidepeti oli aika kapea. Sen yläpää supistui päänaluseksi. Sen päälle oli asetettu päänalunen, joka näytti muovipussilta, jossa on kaksi banaania. Asetuin pitkäkseni. Omat lasini pantiin syrjään ja sain nenälleni tyylikkäät aurinkolasit. Käsilleni ei tuntunut olevan paikkaa. Mainitsin asiasta ja kummallekin puolelle laitettiin pleksiset käsituet. Pidin niitä omalla painollani paikoillaan. Päälleni kasattiin vihreitä peitteitä. Yhdessä oli reikä, jonka kautta kasvoni tulivat näkyviin.

Sitten ruvettiin hommiin. Hammaslääkäri kertoi jatkuvasti mitä hän on tekemässä, mikä kunniaksi hänelle mainittakoon. Ensin pisteltiin puudutetta sinne, tänne ja tuonne. Ei kivaa, mutta siedettävää. Kielikin sai osansa.

Lääkäri odotteli, että puudutusaine imeytyy. Sanoi, että koskeminen tuntuu, mutta ei satu. Kielen tuntuma oli outo, koska se oli kulmittain toiselta puolelta puuduksissa ja toiselta ei. Olin luullut, ettei tarvitse porata, kun vain hampaita poistetaan. Toisin kävi. Eipä se juuri miltään tuntunut. Äänen tiedättekin. Tunne oli kuin hän olisi muotoillut kubistista patsasta hampaastani. Naps, nyt lähti kruunu. Lääkärin piti porata hammasta, jotta saa siitä kiskontaotteen. Näin hän eteni. Poraus - kiskonta -irtoaminen ja taas uudestaan. Juuret olivat ilmeisesti kasvaneet leukaluuhun asti ja luutuneet sinne. Nekin sieltä lähtivät.

Toinen hammas oli helpompi juttu. Alariviini jäi nyt aukko, josta ei ole juuri haittaa, koska se ei näy ja syöminen sujuu ilman sitäkin.

Hampaiden poistopaikat tikattiin umpeen.

Oikealle puolella suutani ylä- ja alahampaiden väliin asetettiin tuppo. Hampaat puristettiin sitä vasten. Puhuminen kävi persoonalliseksi. Sain lisätuppoja mukaani, jos verta vuotaisi. Poistopaikkoihin muodostuu hyhmää, mitä ei saa nuoleskella.

Sain neuvoja syömiseen ja muitakin ohjeita. Purskutusnestettäkin annettiin. Kontrolliaika sovittiin. Haluavat varmistaa, että suu on kunnossa kantasolusiirtoa varten. Tikit poistetaan samalla.

Sanoin etten ole käynyt lähes 20 vuoteen hammaslääkärissä. Kysyin neuvoja. Kehoittivat vain pesemään hampaitani. Kysyin onko totta, että keltainen hammasluu on lujaa. Näin kuulemma on. Rumat ovat hampaani, mutta tyytyväinen pitää olla.

Tuppo suussa ei saa puhua. Noutaja saapui ja lähti kuljettamaan mykkää osastolle.

Tämä operaatio meni hyvin, mutta pahin oli vielä edessä.