Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Kantasolusiirteen noutajat

Hematologian osaston seinällä
Hesarissa kerrotaan tänään kantasolusiirteiden kuljettamisesta. Olenkin miettinyt, miten se tapahtuu. Artikkelista Elämän kuriirina (linkissä vain vähän alkua artikkelista) se selviää.

Jutusta saamme tuoreet luvut kantasolurekistereistä. Suomen rekisterissä on 31.000 nimeä, joten määrä on kasvanut runsaasti parissa vuodessa. Maailman rekistereissä on 25 miljoonaa jäsentä.

Kuljetuksista vastaavat vapaaehtoiset SPR:n työntekijöitä, joille matka on työtä. Vapaaehtoiset noutavat siirteet, mikä on stressaavaa työtä. Useimmat siirteet tulevat Suomeen ulkomailta ja niitä myös noudetaan Suomesta. Noutaja on perillä, kun siirrettä aletaan kerätä. Donaattori on jo sairaalassa, kun kuriiri lähtee. Siirre on käyttökelpoinen 72 tunnin ajan.

Minä en tiedä, onko siirtosairaalassa varasuunnitelmaa sille, että jokin kuljetuksessa menee pieleen. Vastaanottajan immuunijärjestelmä ajetaan alas ennen kuin siirto tehdään. En tiedä, voiko potilasta pelastaa, jos siirrettä ei saadakaan kelvollisena perille. Mieleeni ei tule muuta keinoa, kuin että hänen solujaan on otettu etukäteen talteen. Tätä voisin kysyä ensi perjantain keskustelussa.

Kuriirin on pidettävä siirrepakkaus koko matkan näkyvissään. Se on otettava vessaankin mukaan. Hänen on varjeltava sitä lentoasemien läpivalaisulta. Ikävää olisi, jos sitä pidettäisiin pommina ja se takavarikoitaisiin.

Juna- ja lentoyhteydet saattavat pettää. Onnettomuuksia voi tapahtua. On kai ainakin teoriassa mahdollista, että siirre varastetaan tai kuriisi unohtaa sen jonnekin.

Jos aihe kiinnostaa, lehden toinen juttu Siirrelaukku pitää ottaa mukaan myös vessaan (linkissä vain alkua) kannattaa lukea. Siinä kuvataan seikkaperäisesti yksi hakumatka.



Saamani valkohiutaleet (trombosyytit) eivät näyttäneet valkoisilta, ei tosin punaisiltakaan.

Lisää kuvateksti


Juttelin tänään erään kanssani samaa syöpää (AML = akuutti myelooinen laukemia) sairastavan kanssa. Hän on käynyt jo asiaan liittyvässä keskustelussa. Hän kertoi, että jos siirrosta kieltäytyy, elinaikaa on jäljellä kahdesta kolmeen vuotta. Kai minun täytyy yrittää uskoa, että tämä on vakava tauti. Olen lukenut jostakin, että 20-30 prosenttia potilaista menehtyisi vuoden aikana siirrosta. Kohtalotoverini mainitsi kuitenkin täksi määräksi seitsemän prosenttia. Tarkoittaisiko tämä itse siirron aikana tai sen yhteydessä kuolevia?




2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tutun näköinen pussi. Tyksin hoitaja sanoi niitä enkelin siiviksi. Voi olla että oli oikeassa. Hyvät voinnit kaikesta huolimatta ja päätä että saat avun kantasolusiirrosta se kantaa eteenpäin kun on luja tahto niin se auttaa elimistöä taistelussa.

Heikki Honkala kirjoitti...

Joo, huomenna saatan saada punaisten siipien sisällön suoniini. Kyllä minä siirron varmaan valitsen, mutta kuunnellaan ensin, mitä siitä sanotaan. Minulla on sellainen mielikuva, että tästä selvitään. Ehkäpä se toteutuu. Hyvää vointia sinulle ja kiitos viestistäsi!