Varoitus! Nämä ovat aika kauheita.
Ensimmäisenä vuonna haudalla käydään usein,
kymmenentenä vain kerran,
sen jälkeen melkein ei koskaan.
Ruumiiseen ei satu.
Vainaja saa kukkia enemmän kuin koskaan.
Hän ikävöi kuolemaa, poti maatuskaa.
Kun ruumista lasketaan hautaan, ei hyräillä "Hissun kissun, vaapula vissun".
Muistotilaisuuksissa on usein hauskaa.
Leski pukeutuu mustiin. Hänkin muuttuu jo maaksi.
Ruumis kai pestään, minkä ihmeen takia?
Ennen vanhaan kun jonkun silmät olivat sammuneet, vietettiin ruumiinvalvojaisia.
Arkkuun ei panna rahaa, shekin kai voisi.
Muistatko mikä on isoisäsi isoisän nimi isälinjassasi?
Haudan sijainnilla on eläville logistista merkitystä.
Hautaa kastelevat kyyneleet ja hanavesi.
Haudalle kukat kannattaa istuttaa.
Vainaja ei sano, sinua ei ole näkynyt.
Kun jalat huononevat, pitää surra etäältä.
Mustaan hautaan valkoinen arkku.
Hautaustoimistossa voi olla mukavaa. Ovat niin ystävällisiä.
Ensimmäinen yö yksin parisängyssä. Jotenkin siihen vain tottuu.
Lesken kotona hiljaisuus. Kunpa joku soittaisi, kyllä minä vastaan.
Mummo oli käytännöllinen. Näki oman nimensä hautakivessä.
Urheilukenttä ei sovi hautausmaan viereen.
Ruumiille pyykkipoika nenään, ettei mene heti vesi sieraimiin.
Lapioimisen ääniä ja kivien kumahtelua arkulle voisi äänittää.
Minä olen tuleva ruumis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti