Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

keskiviikko 31. elokuuta 2016

"Kirjoitan henkeni edestä"

Moni saattaa ihmetellä blogini tiheää päivitysväliä. Kirjoittaminen ankkuroi minua elämään. Joku isäni entinen naapuri juoksi lenkkejä, vaikka ei pitänyt lajista,mutta katsoi sen välttämättömäksi terveydelleen. Juoksen henkeni edestä, hän oli kiteyttänyt.
Minä taidan ottaa käyttöön uuden sloganin "Kirjoitan henkeni edestä". Tykkään kirjoittamisesta ja joskus tulee hommaan luonnollinen päätös.


Olimme Kaivarin karulsellissä läppäröimässä. Minä kävin myös kävelyllä katsomassa uutta Löylyä Hernesaarenrannassa. Etelämpänä samalla rannalla on kuplahalli joka toistaa tyylikkäästi Löylyn muotoa, vaikka jälkimmäinessä onkin kulmia.

Stadissa riittää taideteoksia ja muistomerkkejä. En huomannut tässä mitään selittävää tekstiä.




Karuselli
Kävelin padel-paikan ja Birgitan ohi Löylylle.








M/S Malmi vajosi Itämereen vuonna 1979. Neljästoista henkeä saatiin pelastetuksi, mutta saman verran hukkui. Käsitän tämän muistomerkin olevan laajemminkin merenkulkijoille omistettu.



Tällä paikalla on sijainnut Helsingfors Simsällskap.


Katajanokalla
Tuuli, lokkien kirkuna, laivan äreä murahdus
Vielä on kesä, vähän

Tuo on varmaan runo, hiukan kliseinen.

Karun sellin eteläpuolella luki kyltissä: Ravintola ei vastaa lintujen syömistä eväistä

Jos linnut syövät eväänsä, mitä se kenellekään kuuluu?

Pohjoispuolella ilmoitettiin: Lintujen ruokkiminen kielletty

Siellä linnut sitten voivat syödä eväänsä, eikä kukaan joudu vastuuseen.

Lopuksi. Eikös kylpytynnyristä tulekin mieleen lähetyssaarnaajat keittopadassa jossakin syvällä Afrikassa. Vanhoista pilakuvista tuttu aihe, syystäkin delikaatti nykyään.








5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hienoa että kirjoitat paljon, pidän kovasti Love Storysta ja muustakin. Poden itsekin samanlaista kirjoitustarvetta, mutta minua haittaa monien sytojen aiheuttama aivojen kankeus. Anna siis palaa, kun hyvää tekstiä tulee noin helposti. Taisit tosiaan saada kirjailijan kantasolut :) Toivon, että rankka siirto-operaatio osoittautuu myös terveytesi kannalta yhtä onnistuneeksi ja näinhän vaikuttaa käyneen. Sen lisäksi,että kirjoitat henkesi edestä, jätät jälkipolville arvokkaita omia sanojasi siitä kuka olit ja mitä ajattelit. Niitä ei monista ihmisistä jää, kun käyttävät vapaa-aikansa tv:n äärellä, kuntoillen tms. Jatkuvaa kirjoitusinspiraatiota ja hyvää vointia sinulle toivotan! P.S. Saisipa tietää isoisän isoisän nimen lisäksi jotain hänen elämästään ja ajatuksistaan!

Heikki Honkala kirjoitti...

Kurjaa kun joudut kärsimään vielä sytojen seurauksista. Olen mielissäni viestistäsi. Lämpimät kiitokset sinulle sanoistasi! Toipuminen sujuu nyt aika hyvin, mitä nyt askel vähän heittää. Voimia sinulle ja toimumista! Joo, nimet kertovat kovin vähän esivanhemmistamme. Tarinat elävöittäisivät.

Maarit Jokinen kirjoitti...

Minäkin olen kirjoittanut henkeni edestä, - sairauteni tosin on erilainen. Kirjoittaminen alkoi manian vallassa, tekstiä syntyi. Sitten oli pitkiä taukoja, mutta tässä vielä ollaan. Elämä on kuitenkin kantanut eteenpäin. Nyt kirjoitan innostuksesta, -ei tämäkään minulle normaalia ole. Jatka kirjoittamista, se pitää vireämpänä, ja mukavaa päivänjatkoa ja voimia! Usko unelmiin, -se on tie muutokseen.

Maarit Jokinen kirjoitti...

Minäkin olen kirjoittanut henkeni edestä, - sairauteni tosin on erilainen. Kirjoittaminen alkoi manian vallassa, tekstiä syntyi. Sitten oli pitkiä taukoja, mutta tässä vielä ollaan. Elämä on kuitenkin kantanut eteenpäin. Nyt kirjoitan innostuksesta, -ei tämäkään minulle normaalia ole. Jatka kirjoittamista, se pitää vireämpänä, ja mukavaa päivänjatkoa ja voimia! Usko unelmiin, -se on tie muutokseen.

Heikki Honkala kirjoitti...

Tutulta kuulostaa. Taidat olla kiinnostunut valokuvauksestakin. Hienoa, että kirjoittaminen pysynyt elämässäsi tauoista huolimatta. Kiitos kannustuksesta ja kaikkea hyvää sinulle!