Miksi raitista ilmaa?

Kävin pitkästä aikaa kuvaamassa Redin työmaata.

Olen unohtanut erään hyvän nukahtamiskeinon. Kuuntelen illalla sängyssä kännykästä nappi korvassa jotakin Areenan asiaohjelmaa tai musiikkia netistä. Laitan äänen hiljaiselle. Korva saa kyllä selvää. Jos/kun olen nukahtanut, ohjelma katkeaa aikanaan. Voisin aloittaa viimeistään, kun otan napin.

 

Kuulen usein, että minun pitäisi saada runsaasti raitista ilmaa tässä vaiheessa. Kuka osaisi kertoa minulle, miten sisäilma poikkeaa ulkoilmasta? Eikö se ole samaa tavaraa? Lämpimämpää vain. Ulkoahan sekin tulee. 

Joku asiantuntija sanoi tänään, että Suomen kannattaisi ottaa elvytysvelkaa, koska maamme saisi jopa viideksikymmeneksi vuodeksi lainaa yhden prosentin korolla. Uskon että aikoinaan on panostettu velkarahoja kasvun edistämiseksi paljon korkeammalla korolla. Esitetty kanta on mielenkiintoinen.

Vaikka yhden prosentin korko on varmasti korkeampi kuin millä valtio saisi lyhytaikaista velkaa, pitkä laina-aika antaa suojaa korkokatastrofia vastaan.

Nykyään toistellaan mantran omaisesti uhkaa valtiovelan kasvusta, vaikka sen taso ei ole huolestutta. Sen kasvu toki lienee nopeaa. Epäilen että velkatorjuntapuhetta on kuultu niin kauan, että se on muuttunut ainoaksi totuudeksi. Nyt poliitikot joutuvat ehkä pitäytymään siihen tullakseen valituiksi uudestaan.

Valtiota ei pidä verrata velanotossa yksityistalouteen, koska sillä on verotusoikeus.

Mielestäni on mahdollista, että nykyinen velantorjuntapolitiikka on olla myrkkyä. Voi se olla oikeatakin. Kukaan ei pysty varmuudella sanomaan.

Voi olla, että pitkä heikko kasvu tarvitsee jonkin kunnon stimulaation, kääntyäkseen nousuun. Verrataan vaikkapa raittiiseen ilmaan. Se ainakin piristää mieltä, varsinkin kun myös aurinko paistaa.

Asiantuntijan varaus oli perusteltu. Mahdollista lisävelkaa ei pidä sijoittaa kestämättömien rakenteiden suojeluun. Paperiteollisuutta ei kannata tekohengittää, koska se on melko varmasti auringonlaskun ala.