Kantasolusiirteen saaneiden tapaaminen

Me olemme kaikki yksilöitä, mutta jaamme erilaisia asioita muiden ihmisten kanssa, milloin kenenkin. Olemme vaimoni kanssa olleen pitkään jäseninä eräässä kirjapiirissä. Siinä yksi tärkeistä yhdistävista tekijöista on halu keskustella luetusta tekstistä muiden kanssa. Piirillämme on myös tärkeä sosiaalinen funktio

Kantasolusiirron saaminen on myös kokemus, josta ja jonka seurauksista on hyvä keskustella muiden samaa kokeneiden kanssa. Meitä siirreläisiä oli tänään kokoontunut kymmenen ravintola Virgin Oiliin lounastamaan ja juttelemaan. Minä olin joukon untuvikko, koska olen saanut siirteen tämän vuoden kesäkuussa. Eräs toinen osallistuja on melkein yhtä nuori. Olimme hänen kanssaan osittain yhtä aikaa siirresessiossa 7A-osastolla Meikussa.

Tapaamisemme oli oikein mukava. Minä olin ensimmäistä kertaa mukana. On helppoa jutella, kun meillä kaikilla on yhteinen kaikupohja. Mukana oleminen oli sosiaalisesti palkitsevaa, mutta myös hyödyllistä. Kun kuulee, mitä muilla on seurannut siirteestä ja muista hoidoista, omatkin vaivat asettuvat mittasuhteisiin. Kokemusasiantuntijoiden kertoma täydentää hyvin sitä, mitä olen lääkäreiltä kuullut. Kaikenlaista voi seurata. Oli lohdullista kuulla, että muistiongelmatkin kuuluvat kuvaan. En ole poikkeus. Sain myös kuulla, että kahvikin voidaan laskea päivittäiseen juomakiintiöön Kahvin juominen ei myöskään lisää päivittäistavoitetta.

Suurin osa osallistujista oli Helsingistä tai lähistöltä.

Minulle selvisi, että Facebook-ryhmämme olikin Suomen Syöpäpotilaiden perustama. Kyseinen yhdistys järjestää kuulemma vuosittain tapahtuman, jossa on luentoja. Täytyy ottaa selvää.


Innostuin kävelylle tapaamisemme jälkeen. Pörräsin keskustassa toista tuntia ennen kuin palasin poimimaan auton P-Elielistä.

Kolmen sepän patsaan lähellä oli jokin pieni missio meneillään. Joltakin laitteelta kuului englanninkielistä saarnaa. Stockmannin kohdalla Mikonkadulla soitti ryhmä, jonka kokoonpano ei ole tavallinen katusoitossa. Instrumentteina oli iso käyrätorvi, kaksi trumpettia, vetopasuuna ja rummut. Arvelin soittajien olevan venäläisiä.

Espalla tuli vastaani nuori pari hienoissa juhla-asuissa. Jatkoin Kauppatorin ohi. Saksalaiset turistit kauhistelivat, kun näkivät uimareita Katajanokan uudessa merikylpylässä.

Pyörähdin Kruununhaan laitamilla ja jatkoin sieltä Senaatintori kautta Aleksille. Päätin tehdä vielä kiepin Kamppiin. Näin matkalla kaksi kerjäläistä, jotka olivat varmaan Romaniasta tai Bulgariasta. Surullista. Pari nuorta miestä, suomalaisia varmaan, kertoivat kylteissään suorasanaisesti, mihin haluavat rahaa, toinen kaljaan ja toinen känniin.

Lasipalatsin piha oli muuttunut työmaaksi. Kulku sinne oli suljettu. Sinne rakennetaan Amos Andersonin taidemuseota. Menin vielä Kansalaistorin kautta alueelle, johon tulee uusi pääkirjasto. Rakennustyöt on aloitettu.

Käyntini P-Elielissä ei ollut ihan pikku piipahdus, koska en höperyyttäni löytänyt ulosajoluiskaa. Ajelin aikani ympäri ja vihdoin hoksasin.