Tapasin äskettäin sattumalta erään entisen opiskelijani. Hän kävi edustamaani kauppaoppilaitosta viime vuosikymmenellä. Hänellä on ollut pätkätöitä valmistumisen jälkeen. Tällä hetkellä hän ei ole työssä. Hän kertoi, ettei vakituisia töitä saa.
Suhdanteet vaihtelevat vapaassa markkinataloudessa ja työllistymisaste niiden mukana. Nyt olemme eläneet taantumassa merkillisen monta vuotta.
Talouden kasvu turvaa työllisyyttä, mutta asialla on kääntöpuolensa. Kasvu on haitallista ympäristölle ja ilmastolle. Me kuluttajat voisimme suunnata ostovoimaamme siten, että syntyisi vähemmän ympäristöhaittoja, mutta se ei ole meille helppoa. Valtioidenkaan ei ole helppo sopia saastumisen vähentämisestä. Jossakin on kuitenkin onnistuttu. Tietääkseni otsonikato on saatu aisoihin. Tiede-lehden artikkelissa kerrotaan, että Hollannissa on tehty pätkä pyörätietä, joka kerää aurinkoenergiaa. Kokeilu kuulostaa lupaavalta. Kaikki päällystetyt tiet voisivat kerätä energiaa auringosta.
Työllistymiseen vaikuttaa myös hedelmällisyys. Tämä aihe on ymmärtääkseni tabu, koska vain naiset voivat synnyttää. Käsittelen asiaa varovaisesti yleisellä tasolla.
Kokonaishedelmällisyysluku laski Suomessa voimakkaasti 1900-luvun alusta lähtien. Se oli kyseisen sataluvun alussa viiden tienoissa. Se vaihteli kolmeneljäkymmenluvuilla 2,5:n ja kolmen välillä, mutta ehti nousta voimaakkaasti mainitusta vaihteluvälistä jakson lopussa. Hedelmällisyys ehti käydä kolmessa ja puolessa ennen vuosikymmenen vaihtumista, mutta kääntyi sitten jyrkkään laskuun. Luku kävi puolessatoista 70-luvulla ja on sen jälkeen vaihdellut sen ja kahden välillä.
Mutkia oikoen voidaan sanoa, että ansioeläkejärjestelmä syntyi Suomessa 60-luvun alussa. Sitä ennen seniorit pysyivät leivässä kuka mitenkin. Esimerkiksi minun isäni vanhemmilla oli syytinkisopimus yhden sedistäni kanssa. Syytinkijärjestelmä toimi siten, että kelle jälkeläisistä jäi maatila, hän huolehti vanhemmista.
Ansioeläkemaksut jakaantuvat työntekijöille ja -antajille. Niistä saatuja rahoja ei kuitenkaan korvamerkitä työssä oleville vaan suurin osa menee maksettaviin eläkkeisiin. Eläkeyhtiöt sijoittavat loput tulevia eläkkeitä varten.
Kun syntyvyys on laskenut, on alettu puhua eläkepommista. Mistä maksaa eläkkeet, kun eläkemaksukarttuma vähenee? Kuten tiedämme, eläkkeisiin on jo koskettu.
On sanottu, että syntyvyyden lisäys ei enää ehtisi poistaa eläkepommia. Voi olla, mutta mielestäni kannattaisi miettiä voiko eläkejärjestelmää ja työllistymistä rakentaa vain tuottavuuden nousun varaan.
Hallitus yrittää saada kasvua vauhtiin. Puhutaan kilpailukyvystä. Olemme hyvin riippuvaisia viennistä, koska kotimarkkinat eivät riitä.
Uskallan sanoa, että jos syntyvyys kasvaisi, kotimarkkinat ja sen mukana talous kasvaisivat, ihmiset saisivat töitä, eläkkeet olisi helpompi maksaa ja mitä kaikkea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti