Lukeeko joku mielellään ohjekirjoja? Minä en erityisemmin viihdy niiden parissa, mutta joskus vaivaudun tutkimaan sellaisia, kun todella haluan saada jonkin kapineen ominaisuuksia käyttööni.
En viitsinyt selvittää itselleni Föllari-järjestelmän käyttöä perinpohjin verkossa, joten marssin Fölin palvelutoimistoon torin nurkalle. Sieltä sain avun ja saatoin sitten tehdä neitsytajeluni föllärillä.
Sain selville, että en tarvitse kuukausilippua voidakseni käyttää pyörää pelkällä kortilla. Arvokortti ajaa saman asian. Ostin sellaisen ja siihen ladattiin 20 euron verran arvoa busseissa käytettäväksi. Sitten sain asiakastyöasemalla ostaa korttiini vuoden verran föllärikyytiä. Se oli hieman hankalaa, mutta onneksi sain apua. Ohjeessa neuvottiin luomaan seitsenmerkkinen salasana, mutta en millään onnistunut siinä. Kävi ilmi, että sen pitää oikeasti olla kahdeksanmerkkinen. Neuvojani joutui välillä turvautumaan paremmin asiasta perillä olevaan asiakaspalvelijaan.
Kuulin, että korttia pitää "vilauttaa" 30 sekunnista jopa kahteen minuuttiin. Jos kortti ei satu olemaan mukana, saan föllärin käyttöön puhelinnumerollani ja käyttäjäkoodillani. Minulle selvisi, miksi en ollut toissapäivänä löytänyt kaikkia etsimiäni pyöräasemia. Osa niistä tulee käyttöön myöhemmin. Pyörien saatavuutta ei voi vielä selvittää Reittioppaasta.
Kaupungintalon edessä olevalla pyöräasemalla oli telineet varmaan 20-30 föllärille, mutta melkein kaikki pyörät olivat käytössä. Hienoa, että järjestelmä on saanut heti suosiota. Yksi föllärifillari oli otettavissa, mutta ei ollutkaan. Ritsillä oleva tunnistinlaite sulatteli pitkään korttini tietoja ja totesi sitten, että pyörä ei ole käytössä.
Seuraavaksi kokeilin onneani Kristiinankadulla, jonka pyöräasemalla oli useita fölläreitä vapaana. Ensimmäisellä yrityksellä kävi samoin kuin edellisellä asemalla. Toinenkaan putkihepo ei innostunut kortistani, mutta näppäilemäni numerot se haukkasi sujuvasti ja suostui mukaani. Eräs toinen henkilö oli myös yrittämässä onneaan vanhalla Föli-kortillaan. Ei ollut onnistunut toisaalla, eikä tainnut sujua tässäkään.
Nyt minä pääsin tekemään tuttavuutta föllärin kanssa. Pyörä oli lujan tuntuinen ja rullasi sujuvasti. Vaihteet toimivat moitteettomasti. Hitaassa vauhdissa putkipolle tuntui kiikkerältä, mutta sellaisia kokemuksia minulla on kaupunkipyöristä muuallakin
Uusi keltainen ilmiö (bussit ovat ennestään keltaisia) loi sosiaalisuutta kaupunkiin. Eräs pariskunta
tuli kyselemään pyörästä, kun olin seisahtunut Sigynin luo tutkimaanlaivan remontoinnista kertovaa kylttiä. Sataman suunnallakin joku totesi ääneen ajoneuvoni kaupunkipyöräksi.
Jätin ajokkini Portsassa olevalle asemalle. Huomasin, että palauttamisessa on syytä olla tarkkana. Laitoin pyörän napahahloon ja työnsin lukkotangon paikoilleen. Pyörän tunnistuslaite ei kuitenkaan uskonut tulleensa palautetuksi. Se tuli kuitenkin uskoon, kun vähän asettelin fillaria.
Minä jäin asiasta hieman huolestuneeksi. Jos pyörä on yli viisi tuntia käytössä, rapsahtaa yliaikamaksujen lisäksi 80 euron sakko. Tarkistin tilini netissä, mutta ajot eivät näytä vielä kirjautuvan järjestelmään.
Alku aina hankalaa, mutta kyllä tästäkin vielä hyvä tulee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti