Seuraavan päivänä oli Kinnulassa ainutlaatuinen tapaaminen isäni 90-vuotisjuhlien merkeissä. Paikalla olivat isä, äiti ja me heidän viisi lastaan puolisoinemme. Äiti oli tuotu hoivapaikastaan ja hänkin jaksoi hyvin olla muutaman tunnin mukana. Hän on 87-vuotias.
Me lapset olemme etuoikeutettuja, kun olemme saaneet pitää vanhempamme näin pitkään.
Kinnulasta jatkoimme matkaa Jyväskylään. Olimme valinneet Kivijärven kautta kulkeva reitin. Eräässä risteyksessä käännyimme väärään suuntaan. Löysimme itsemme Perhon itäreunalta. Möttöseen olisi ollut ehkä kymmenen kilometriä. Yövyimme Jyväskylässä ystäviemme kotona ja kävimme sen jälkeen vielä yhdellä vierailulla. Paluumatkalla poikkesimme Tampereella vaimoni siskon ja hänen miehensä luona.
Etukäteen matka tuntui rankalta haasteelta, mutta jaksoimme ihmeen hyvin. Lämpimät kiitokset kaikille teille, jotka tapasimme. Oli mukavaa. Sääkin suosi.
Vaasassa kävimme tutustumassa ITE-taiteilija Edvin Hevonkosken teoksiin. Tällaisista tulee hyvälle tuulelle, vaikka synkkiäkin teemoja on käsitelty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti