Mukava päivä tästä tuli. Menimme kolmeksi Maarian kirkkoon, jossa CCI-pojat lauloivat ja soittivat. Kuvia tapahtumasta CCi:n Facebook-sivuilla. Joukkoon kuului kaksi tyttärenpoikaamme. Molemmat lauloivat ja toinen lisäksi soitti klassista kitaraa. Yritin saada kuvaa nuoresta soolomiehestä, mutta huonella onnella, koska hänen tavallisesti sivuun kammattu pitkä etutukkansa roikkui hänen kasvojensa edessä.
Saimme pojat mukaamme ja menimme näköjään kantapaikaksemme tulleeseen Pizzeria Napoliin. Pojilla oli kännykät asianmukaisesti viritettyinä ja näimme osan Saksan ja Suomen välisestä lätkämatsista jo pizzeriassa. Matkalla Ruissaloon jatkoimme seuraamista radion kautta ja loppuun ottelu katsottiin kypylän aulan isolta ruudulta.
Asiat juontuivat niin, että poikien äiti tuli nuoremmista kahden kanssa piknikkaamaan viiden ystäväperheensä kanssa Ruissalon leirintäalueen takana olevan uimarannan niitylle. Sinne mekin sitten. Suurin osa porukoista oli mennyt kauemmaksi läheiseen niemeen, mutta tulivat suosiolla luoksemme.
Osa seudun äitienpäivän viettäjistä oli lyhyissä housuissa ja T-paidassa. Minulla oli paita, ohut villapaita ja poplari. Kun oloni tuntui silti hiukan viileältä, sain päälleni vielä vaimoni villaisen, aika paksun shaalin. Hotelliin palattuamme kävin läpi saman pöpöntorjuntaohjelman kuin eilen. Tuntuu tehonneen.
Tunsin itseni hyvin väsyneeksi lätkämatsin jälkeen. Ajattelimme mennä vain vähäksi aikaa ulos, mutta oli niin mukavaa, että viihdyimme yhdeksän tienoille iltaan. Naapureinamme oli pieni ryhmä, joka harjoitteli jotakin, jota en ainakaan minä arvannut. Toimivat miesnaispareina. Puoliskot heittivät partnereitaan toisen hartian yli vastakkaiselle hartialle.
Osa oman porukkamme vanhemmista intoutuivat laulamaan äänissä. Kaunista oli, kun musikaaliset lauloivat.
Nuoriso pelasi jalkapalloa.
Mitä muuta voisi toivoa tällaiselta improvisoiduksi muuttuneelta lomalta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti