Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

On kuultu ääniä

Olen nyt samanlaisessa vaiheessa pöpöni potemista kuin vaimoni oli jo aikaisemmin. Rinnastani kuuluu narinaa. Kuuluu kropan ulkopuolellekin. Minä kuulin vaimoni narinan vastaavassa vaiheessa ja hän tänään minun. Vaimoni kuuli minun narinani ja minä hänen vastaavassa vaiheessa. Ei kuulu tietenkään koko ajan, mutta sopivissa asennoissa. Kun vetää henkeä sisään, ei kuulu, mutta uloshengityksen aikana kuuluu.

Uni maistui aamulla. Oli mukava levätä. Selkä ei särkenyt. Olen nukkunut pari yötä eri sängyssä. Nykyinen tuntuu paremmalta selälleni. Ehkä ainakin osa vaivoistani johtuu sängyn löystymisestä. Jalkeilla ollessa tietyissä asennoissa sattuu kovasti. Meneeköhän nämäkin ohi, kun olen nukkunut pidempään paremmalla alustalla?

Heräsin joskus varhain ja huomasin, että suuni on makea. Minulla oli Carmolis-karkki suussani. Tunnen sellaisten helpottavan yskääni. Minulla oli jäänyt osittain imeskelty suuhuni. Olenko tosiaan noin höperö vai olenko unissani hakenut sellaisen? Ihmisellä on ehkä jokin alitajuisesti toimiva suojamekanismi, jonka ansiosta suupala pysyy keskellä suuta. Parempi kuitenkin olla varovainen.

Katselin ajankulukseni Youtubesta videoita kehysten tekemisestä.
aloin sitten huhkia taulukkolaskelmani parissa. Etsin kassavirtajärjestelyillä tilaa suunnitelmillemme. Kun aikansa puuhastelee, tuntuu löytyvän vaihtoehtoja, joita ei heti huomaa.

Sairaalasta ei ole soitettu. Toivottavasti se on hyvä merkki. Ehkä luuydinnäytteeni on puhdas tai sitten  tulokset eivät ole vielä valmiit.






3 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Puhdas se on Heikki.

Unknown kirjoitti...

Puhdas se on Heikki.

Heikki Honkala kirjoitti...

Joo, niin olikin.