Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

maanantai 6. maaliskuuta 2017

Unelma

Minulle on alkanut hahmottua ajatus siitä, mitä voisin tehdä isona.

Olen ajatellut, että voisin kehystää itse maalaukseni. Mieleeni on jopa tullut, että voisin eläkeläisenä mennä ilmaiseksi apuriksi johonkin kehystämöön ja oppia siten, miten homma tehdään.

Joskus olen myös ajatellut, että voisin tehdä puusta taide-esineitä. Olenhan oikeastaan puusepän poika. Isäni opetti aikoinaan monia aineita, mutta hänen leipälajinsa oli puutyön opetus.

En ole synnynnäinen nikkari, mutta luulisin jotakin oppivani.

Löysin kerran Helsingin työväenopistosta kehystämiskurssin. Valitettavasti se oli täynnä. Sellaisia ei näytä pidettävän joka vuosi. Osallistuin kuitenkin paspiskurssille ja olihan sekin jotakin.

Myöhemmin löytyi Vantaan työväenopistosta raamituskurssi ja ilmoittauduimme sille vaimoni kanssa. Valitettavasti se jäi kesken syöpäni vuoksi.

Olen etsiskellyt asuntoa, johon kuuluisi verstas. Sellaisia ei näytä olevan myytävänä, ainakaan Turun seudulta, jota olemme harkinneet. Haluaisin isomman tilan kuin autotallin.

Amerikkalaisella monitoimimiehellä Jon Petersillä on hienot tilat ja koneet, tai ainakin siltä näyttää. Hän tekee kalusteita, videoita, tauluja, kehyksia ja mitä kaikkea. Hänellä on netissä satoja opetusvideoita, muun muassa kehystämisestä. Tässä on niistä yksi.

Maalaistalon hankkiminen ulkorakennuksineen olisi meille liian iso projekti.

Vaimoni on tehnyt mukavan löydön Turusta. Siellä on Linnan Paja, joka toimii Ilpoisten entisessä ostarissa. Paikka on tuttu. Olemme asuneet nuorena parina pari vuotta Ilpoisissa, aivan lähellä kyseistä ostaria.

Pajan esittely kuuluu näin: "Linnan Paja on Turun seudun puu- ja metalliteknisen käsityöyhdistys RY:n ylläpitämä on yksityinen TEE-SE-ITSE-verstas, joka tarjoaa puu- ja metallipajapalveluja kaikille itse värkkäämisestä kiinnostuneille". 

Kuukausitiketti Linnan Pajaan maksaa 85 euroa.

Voisin tehdä sarjan maalauksia ja käydä sitten Pajassa kehystämässä ne, tai päinvastoin. Kun oppisin kunnolla puuhommia, voisin luoda maalauksistani sekä itse suunnittelemistani kehyksistä kokonaistaideteoksia. Niitä olisi mukava viedä näyttelyihin. Ei tarvitsisi miettiä, miten esimerkiksi piirustukset saisi gallerian seinille nätisti esille eikä kehystyttää niitä valmiiksi.

Olisi kiva, jos olisi asunto, jossa olisi riittävästi tilaa maalaamiseen.

Kehittyyköhän tästä jotakin?

Elämäni kulkee kontrollista toiseen, mutta tähän suuntaan voisin pyrkiä niin kauan kuin päiviä suodaan.

Tunnun väsyvän muutaman tunnin ponnekkaan työskentelyn jälkeen, mutta hyvä näinkin. Tiedä, vaikka jaksaminen vielä tästä paraneekin.

Ei kommentteja: