Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

maanantai 24. huhtikuuta 2017

Mikä on se jokin?

Miksi jokin asunto, jossa suurin osa asioista on kohdillaaan, ei vain tunnu omalta? Varmaan alitajunta vaikuttaa tai intuitio.

"Tässä se on" -tunne ehkä johtuu siitä, että intuitiivisesti tunnemme, että eri asioista koostuva konstellaatio on tasapainossa.

Onkohan samasta asiasta kysymys, kun jokin abstrakti taideteos miellyttää? Maalauksen pinnassa ei ole kuin väriä. Ei siinä ole mitään maagista tai yliluonnollista. Vai onko sittenkin? Muotojen ja värien sommitelma tuottaa mielihyvää. Jotta elämys olisi kiinnostava, tarvitaan myös jokin pieni ristiriita, joka luo jännitettä.

Minuta tuntuu, että maallistuneessa yhteiskunnassa jotkut saattavat korvata uskonnon taiteella. Silloin saatetaan ajatella, että taiteessa on jotakin selittämätöntä, mikä on jopa tiedettä arvokkaampaa. Taiteilija voivat sanoa tutkivansa sitä tai tätä asiaa teoksissaan. Tällainen tutkimus ei minusta tunnu kovin usein onnistuneelta.  

Onko asunto silloin täydellinen, kun eri tekijät ovat harmoniassa, mutta jokin vika kuitenkin on. Voisiko korkea hoitovastike, yhtiövelka tai lievä melu olla ristiriita olla tällainen?

Onko parempi ostaa kohde, johon liittyy jokin haaste, kuin järjen miltei täydelliseksi luokittelema?

Olen tullut tietoiseksi siitä, että Aurajoen pohjoispuolella Tuomiokirkkosillasta itään on oikein viehättäviä asuinalueita. Sieltä on löytynyt jo yksi hieno kohde, mutta taitaa olla liian kallis. Pitäisikö ottaa haaste?

6 kommenttia:

Maikki kirjoitti...

Täydellistä asuntoa ei olekaan! mukava lukea noista eri vaihtoehdoista . onneks multa ei kysytä, mutta olihan hieno se Littoisten asunto

Anonyymi kirjoitti...

Aurajoen pohjoispuolella Tuomiokirkkosillasta itään, juu sinne vain. Multavieru?

Heikki Honkala kirjoitti...

Eipä niin. Onhan se Littoinen joo, mutta pitää kai selvittää, meneekö vastikkeesta rahaa korjausrahastoon.

Heikki Honkala kirjoitti...

Multavierun kulma olisi hieno paikka. Kauempanakin idässä ihan hienoa.

Unknown kirjoitti...

Minusta asunto ei ole asumisessa tärkeintä vaan sen ympäristö: naapurit, liikkumismahdollisuudet jne. Olen asunut asumisyhteisössä viimeiset pari kymmentä vuotta ja viihdyn erinomaisesti. Meillä on yhteistilat ja paljon kivaa tekemistä naapurien kanssa. Saunoja ei asunnoissa ole, vaan kaksi kertaa viikossa on naisten ja miesten vuorot. Ihana yhteinen pihamaa on. Tällaista paikkaa itse etsisin jos olisin uutta kotia etsimässä. Mutta en kyllä tiedä millaisia asumisyhteisöjä on muualla Suomessa. Asun Jyväskylässä.

Heikki Honkala kirjoitti...

Kuulostaa hyvältä. Tuollaisia saisi olla enemmän. Tässä nykyisin asuinpaikassamme on todella yhteisöllinen meininki, vaikka tämä on aivan tavallinen asuntoyhtiö. Minusta kodin pitää olla myös sisältä toimiva ja viihtyisä.