Velimieheni saattaa tietää autoista enemmän kuin minä en tiedä. Ajoin tänään Nurmijärvelle ja veljeni teki autollemme laajan huollon remonttihallissaan. Minä istuin enimmäkseen sisällä läppärin ääressä ja seurustelemassa. Juttelin kummipojan kanssa hänen tulevaisuuden suunnitelmistaan ja kerroin omista valinnoistani.
Huoltohomma venyi. Talon kuopuksen kaveri oli tulossa tapaamaan häntä. Bussiyhteydet osoittautuivat hankaliksi. Olisi pitänyt tulla ja palata Helsingin kautta. Sain käyttööni yhden talon autoista ja lähdin kuopuksen kanssa hakumatkalle. Tuusulaan mennään Nurmijärveltä Palojoen kautta. Parhaat reitit Perttulasta tuohon Aleksis Kiven kotikylään kulkee kirkonkylän ja Klaukkalan kautta. Valitsimme jälkimmäisen.
Meidän piti kääntyä Klaukkalan jälkeen tielle, jota pääsee Metsäkylän kautta Palojoelle. Innostuimme niin juttelemaan, että ajoimme risteyksen ohi ja päädyimme kolmostielle. Nokka näytti kohti pohjoista. Jouduimme ajamaan moottoritien sekä kirkonkylän ja Siippoon välisen tien risteykseen ja ajaa kiertotietä Palojoelle. Muistelin menneitä. Olen asunut Nurmijävellä kahdeksan vuotiaasta ylioppilasikään saakka. Kerroin kuopukselle muun muassa nuoruuden rakastumisjuttuja.
Tänään en siis ole ollut pappahommissa vaan setäsemmoisissa. Tärkeitä nämäkin.
Tänään tuli taas yhteydenotto asunnostamme. Sovimme yksityisnäytön ensi tiistai-illalle. Soitin tänään taloyhtiömme hallituksen puheenjohtajalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti