KGB:n päämaja

Kävin silmälääkärissä. Silmät ovat muutoin kunnossa, mutta syöpähoitojen kuivattamat. Tämä ei ollut erityisemmin uutta. Tippoja voi laittaa vaikka joka tunti ja yöksi voidetta. Olen ollut lievästi likinäköinen (0,25). Tämän mittauksen mukaan sitä on tuon verran vain toisessa silmässä eikä toisessa ollenkaan. Näinkö tuo likinäköisyys voisi parantuakin? Tuskin johtuu syöpähoidoista. Laseja en likinäköisyyden vuoksi tarvitse.

Rähmimisvaivan pysyvyydestä tai loppumisesta ei ole varmuutta. Sen kanssa nyt pitää vain elää ja lääkitsemällä ehkäistä oireet ennalta.

En malttanut olla kysymättä, mitä kieltä lääkärin etunimi Jankka on. Yllättäen jostakin Suomen muinaisuudesta löytyy sellainen. Laajemmin kai slaavilaisissa kielissä. Lääkärin äiti on suomalainen ja isä saksalainen.

Kävin Kamppikeskuksessa ravitsemassa itseäni ja kävelin sitten Lönkka kolmekasiin palauttamaan lainassa olleet taidehistoriavihot. Kurssikollega tarjosi kahvit. Mennessä huomasin, että Kalevankadun varressa on vanhoja matalia puutaloja jäljellä. Samanlaisia on Tampereella ja Turussa runsaasti jäljellä, Stadissa aika vähän.

Lönkka kolmekasi on Hietsun torin nurkilla. En ollut varma, olenko käynyt kauppahallissa sisällä koskaan, joten korjasin tilanteen. Samalta näytti kuin muutkin kauppahallit. Kodikkaan pieni sellainen. Hietsun torin laidalla on entinen Tekninen korkeakoulu. Rakennus on esittänyt jossakin länsielokuvassa KGB:n päämajaa. Vaurioitui pommituksissa sodan aikana. Viimeinen tietoni, joskaan ei kovin tuore, on, että rakennuksessa opiskelevat tekniikkaa nyt ammattikorkeakoululaiset.

Lönkan ja Hietalahdenkadun kulmauksessa oleva talo
muistuttaa puutaloja, mutta on rapattu.

Uskoisitko KGB:n päämajaksi

Muistan joskus seuranneeni tällaista kuvausta Ruttopuiston luona. Bulen reunaan oli laitettu venäläiseltä näyttävä kioski ja muistaakseni vihreä, sivuvaunullinen prätkä ajeli edestakaisin. Taisi siinä jokin Volga tai vastaavakin huristella. Joku tähtönen käveli ja esitti ketä lie.

Kaukana ei ole valtiohallinnon rakennus, jossa oli ennen Patentti- ja rekisterihallitus. Talon paikalla ennen olleessa rakennuksessa oli Neuvostoliiton suurlähetystö. Kyseinen valtio pommitti sitäkin rakennusta sodan aikaan.

Hietsun torin naapurina oli ennen Koffin panimo, mutta nyt sen tilalla on Mandatum Life. Osa Sinebrychoffin rakennuksista on vielä jäljellä. Samoin panimosuvun entinen kotitalo, jossa majailee nykyään Suomen Kansallisgallerian Sinebrychoffin taidemuseo.

Mandatum Life

Käytin tilaisuutta hyväkseni ja kävin Sinebrychoffin puistossa, joka on taidemuseon takana. Sielläkään en liene ennen käynyt. Mukava nuuskia tällaisia aukkopaikkoja kokemushistoriassani. Nuoriso tykkää viettää puiston nurmikkorinteillä lämpimiä kesäpäiviä ja -iltoja. Öiset meluhaitat on kurssikaverini mukaan keksitty torjua siten, että illalla yhdentoista aikaan käynnistyy nurmikoiden kastelujärjestelmä.

Sinebrychoffin puisto

Alhaalla näkyy taidemuseo

Puisto on jännässä paikassa, koska sitä ei pääse autosta näkemään jollei aja taidemuseon pihaan. Jos yrität Uudenmaankadun länsipäästä, et sitä näe, koska joudut tunneliin, joka vie sinut puiston ali. Uudenmaankadun nimi ei muuten tule Uudenmaan läänistä vaan siitä, että seutu oli uutta, haltuun maata, kun kaupunki levisi länteen päin.

Tsekkasin myös puiston tunnetun tornin, jonka useimmat ikkunat osoittautuivat valeikkunoiksi. Ovi oli luultavasti lukossa, vaikka en sitä tosin vetänyt. Vartiotorniksi on aikoinaan tämä rakennus pykätty.

Kävelin Bulevardille ja hyppäsin kasisporaan, Hakaniemessä vaihdoin metroon. Poikkesin vielä Hertsikan apteekissa ja Alepassa ennen kuin tulin kotiin. Tuli mieleeni, kun tyttäreni kaveri oli aikoinaan kehottanut tätä hyppäämään kassiin ja tytär oli ollut hieman pihalla. Kaveri oli tarkoittanut kasin raitsikkaa, mutta lausunut numeron oululaisittain.

Apteekkiin mennessäni avasin oven nuorehkolle miehelle ja päästin hänet ensin sisään. Kävelimme hanhenmarssia - hän edellä - reseptipuolen jonotusnumerolaitteelle. Hän laittoi seuraavan vapaan numeron tulostumaan ja ohjasi minut ottamaan sen sanoen, että "Olit niin ystävällinen äsken ovella ..." tai sinne päin. Taisi tulla hyvä mieli meille molemmille.

Olisin halunnut saada kuvia tähän postaukseen uudelta iPhonelta iCloudin eli pilven kautta. Olen käyttänyt runsaasti aikaa selvittääkseni, miten se onnistuu. Olen jutellut Applen tuen kanssa. Sinne saa yhteyden helposti, paitsi että haluavat tietokoneen sarjanumeron. IPonestakin piti lopulta kaivaa jokin koodi. Ovat ystävällisia, perusteellisia ja avuliaita.

Homma piti onnistua sillä, että päivitän sekä luurin että läppärin käyttöjärjestelmät. Sitten iCloudiin piti ilmestyä kansio Kuvat, mutta eipä tullut.

Kerroin myös sellaisesta ongelmastani, että tulin antaneeksi Applen ID:ksi vanhan Yahoo -osoitteeni. Ongelma on siinä, että kun Yahoo rupesi sorsimaan minua, kun kakkososoittettai ei ollut käytetty vuoteen, tulisiko nyt sama ongelma. ID korjattiin heti työnantajani antamaksi sähköpostiosoitteeksi.

Tästä seurasi ongelmia. Järjestelmät pyysivät yhä useinmiten vanhaa ID:tä, enkä aina päässyt läpi. Lopulta järjestelmä lukitsi sen. Ensimmäiseltä neuvojalta oli jäänyt huomaamatta, että olisi ensin pitänyt kirjautua kummallakin laitteella ulos systeemistä.

Tietokone pyysi kuusinumeroista turvakoodia, joka on lähetetty tekstiviestinä. Sitä en onnistunut kaivamaan luuristani.

Seuraava neuvoja kääntyi ns. syväosaajan (hauska nimitys vai mitä?) puoleen. Tämä totesi lukituksen ja sanoi, että hänen pitää pyytää Irlannista sen vapauttamista. Voi mennä parikin päivää. Onneksi vehkeitä voi käyttää, vaikka iCloudia ei saatukaan käyttöön.

Soitti vielä uudestaan ja varmisti identiteettini kysymällä kolme turva kysymystä:

• Missä kaupungissa vanhempasi tapasivat?
• Mikä oli lempinimesi lapsena?
• Mikä oli parhaan ystäväsi nimi teini-iässä?

Osaisitko vastata? Minä selvisin.

Jos tähän postaukseen ilmestyy kuvia, olen saanut ne siirrettyä vanahanaikaisesti piuhan avulla.