Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

perjantai 20. helmikuuta 2015

Kulttuuripäivä tiedossa


Tänään on tiedossa täysipainoinen päivä. Eräs täällä päin asuva suomalaispariskunta vie meidät Legerin ja Renoirin museoihin sekä Biotin lasitehtaalle.

Lasitehdas on kiinnostava jo siksi, että vaimoni on lasihyttimestarin jälkeläinen. Eräs hänen esi-isistään oli teki lasia Sudeettialueella. Homma sujui luullakseni siten, että siirryttiin aika usein paikasta toiseen, koska työssä tarvittiin paljon puuta. Kun nämä varat ehtyivät, piti taas lähteä. Lopulta kyseinen herra lähti vaimoineen Ruotsiin ja sieltä Olhavan lasitehtaalle Iihin. Hänet on oletettavasti haudattu Vaasan tienoille. Joku on saanut selville, että suvulla on hugenottitausta. Ovat aikoinaan paenneet Etelä-Ranskasta, tosin ei täältä päin vaan lännemmältä.

Rouvan ja vaimoni tuttavuus juontaa kauas, aikaan jolloin tyttäremme kävivät yhtä aikaa Sibelius Akatemian Suzuki -ryhmässä. Seuraavaksi he tapasivat taidehistorian luennoilla. Aikaa kului ja seuraava yhteys syntyi, kun rouva löysi vaimoni Facebookista. Siitä lähtien ovat pitäneet yhteyttä.

Loma alkaa kaartaa loppupuolelle. Tuntuu, että olemme päässeet vasta alkuun. Paljon jää näkemättä. Mukava, jos pääsemme tänne joskus uudestaan. Sää täällä on luksusta. Miellyttävää, kun ei ole liian kuuma eikä kylmä. Kesällä täällä on varmaan tukalaa.


Ei kommentteja: