Vuorovaikutusta

Katiystävämme torui minua, kun valitan väsymystä ja kuitenkin blogin mukaan teen vimmaisesti kaikenlaista. Aivan aiheesta. Siinä on minun henkilökohtainen ongelmani. En osaa olla tekemättä mitään. Kun luen kirjaa, jonkin ajan kuluttua alkaa tuntua, että haluaisin tehdä jotakin.

Tänään väsyttää. On tämä alkumatka ollutkin vauhdikasta. Yritän nyt ottaa onkeeni Katin sanat ja levätä. Ajatuksenani ole mennä maalaamaan ystäviemme asunnon maisemaa, mutta ehkä teen sen huomenna. Yritän nyt oleskella kämpillä ja käydä ehkä läheisessä puistossa istumassa.


Opiskelimme vaimon kanssa muinoin ranskaa työväenopistossa. Vähäiset ovat taidot. Sanat unohtuvat käytön puutteessa. Jotakin kuitenkin pulpahtelee. Subwayssa osasin sanoa, että "Je manger ici". "Syön täällä." En siis ota ruokaa mukaan.


Yhtenä iltana selvisin kaupassa koko keskustelun - toki lyhyen - ranskaksi. Jotenkin näin.

Bonsoir monsieur.
Bonsoir monsieur.
Voila monsieur.
C'est tout?
C'est bon.

Siiten hoksanin, että "C'est tout" tarkoittaa suunnilleen, että tässä kaikki. Jarkoin:

C'est tout.
C'est tout.

Voila.
C'est bon.
Au revoir monsieur.
Au revoir monsieur.


Olin palaamassa toissapäivänä kämpille ja kuvailin läheistä gångia. Eräs nainen pysähtyi ja sanoi "Photo". Jotakin siihen vastasin, varmaan englanniksi. Hänkin jatkoi englanniksi. Sitten hän sanoi etunimensä ja kysyi minun. Vastasin. Voitko tulla luokseni, hän kysyi. Hämmennyin ja hän jatkoi "Massage". Kun kieltäydyin hän tyytyi siihen hymyillen, toisin, kuin eräs nuori neito Riiassa, joka oli samoilla asioilla.

Hämmentävää, hän oli niin siistin ja kunnollisen - jopa kiltin - oloinen.