Surullista. Eräs leukemian sairastanut henkilö, joka kannusti minua vuosi sitten, kun minä olin alkumatkalla omani kanssa, on nyt saanut saman taudin uudestaan. Hän ehti olla välillä puolitoista vuotta kuivilla. Tätä syöpäheimon elämää.
Tarkkaan ottaen hän ei ole saanut tautia uudestaan vaan vanha tauti on on jostakin ruumiin sopukoista aktivoitunut uudestaan.
 |
| Eilistä aamupunaa |
Olin aikeissa järjestää opiskelijoilleni elämyksellisyyttä tänään. Tarkoitukseni oli ostaa cola-juomia ja järjestää sokkotesti. Olisivat saaneet kokeilla miten hyvin erottavat maut toisistaan. Se ei ole niin helppoa kuin voisi luulla.
Tunsin itseni niin puuduttavan väsyneeksi aamulla, että menin aamiaisen jälkeen uudestaan nukkumaan puoleksi tunniksi. Hylkäsin elämysajatuksen, eikä minun tarvinnut sitten mennä limsaostoksille ennen tunteja.
Ehkä tylsällä opellakin on sijansa. Yksi mukava nuori mies jäi tunnin jälkeen luokkaan antamaan minulle palautetta. Hän sanoi minun pitäneen hyviä tunteja, "kun ajattelee mistä olen lähtenyt". Hän ilmeisesti ajatteli toipumistani syövästä. Lämmittää mieltä. Ammatillinen pätevyys painaa sittenkin enemmän kuin hauskuus. Tosin pääsin tänään iltapäivällä pikkuisen entiseen vauhtiini.
 |
| Tämänpäiväistä iltapunaa |
Voi että tämäkin lämmittää papan mieltä. Kuusi vuotias tyttärenpoika, papan kaveri, lähetti tällaisen. Kun pappa poti syöpää ja makasi enimmäkseen sängyssä, katselimme Alvarin kanssa yhdessä eläinohjelmia netistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti