Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Lääkeryteikössä


Minulla on pitkä lista lääkkeitä, jotka on lajiteltu aamuun, päivään ja iltaan ottoajan mukaan. Listalla on sekä syöpäni hoitoon liittyviä että muita lääkkeitä. Käsittelen tässä ensin mainittuja.

Päivälääkityksen ottaminen meni poskelleen tänään, koska tunsin pahoinvointia puolilta päivin ja lounaskin myöhästyi. Lounas tosin oli Kultiksen taattua laatua.

Otin lounasaikaan päivän toisen puolikkaan Temestaa, joka on tarkoitettu pahoinvoinnin torjuntaan. Otin lääkkeen ja odottelin sen vaikutusta. Mieleeni tuli, että olisi mukava nukahtaa hetkeksi ja herätä sitten, kun olo on parempi. Näin kävikin.

Toimerruin kovin myöhään päivän lastin napsimiseen.

Emgesan on helppo nakki, koska sitä otetaan vain kerran päivässä ja yksi pilleri. Aloitin sillä. Emgesania otetaan magnesiumin puutteeseen. Jokin muu saamani lääke ilmeisesti aiheuttaa tätä.


Acloviria otetaan neljä kertaa päivässä. Päiväannokset kuuluisi ottaa klo 12 ja 16. Nyt kun olin yli ajan, ehdotin vaimolle, että otan molemmat yhtäaikaa. Hänen mielestään niin ei voi tehdä, joten otin vain yhden. Vaikuttava aine on asikloviiri. Tämä lääke on virustorjuntaan. Olen sairastanut lapsena vesirokon ja saanut siihen immuniteetin. Siitä on kuitenkin jälki solumuistissani ja nykytilanteessani se voisi laukaista minulle vyöruusun.



Mycostatinia otetaan neljä kertaa päivässä. Se suojelee suuta sieniltä. Lääkettä on syytä ottaa aina ruokailun jälkeen. Sain sairaalassa sitä imeskeltävinä tabletteina, mutta sitten se vaihdettii liuokseen. Se maistuu makealta.



Calcichew -purutabletit antavat kalsiumia. Leukemiahoidot ilmeisesti kuluttavat sitäkin. Otin nämä viimeksi, koska ne toimivat vähän kuin jälkiruokana.



Klexane on minulla vielä ottamatta. Se on hieman ikävää, koska minun on pistettävä itse itseäni. Sairaalassa olen mielelläni antanut hoitajan antaa annoksen. Tuntaa kuin toisen pistämänä operaatio sattuisi vähemmän. Tosin on sattumaa, minkä verran toimitus koskee. Riippuu siitä, millaisen kudoksen kohtaan pistos sattuu. Pistäjä ei pysty löytämään sopivaa kohtaa. Joskus piikki pujahtaa aika mukavasti ihoon, mutta lääkkeen puristaminen sisään kipristelee. Joskus taas tuntuu, että piikki ei tahdo millaan mennä ihon läpi.

Uudet Klexane -piikit ovat jostakin syystä isompia kuin aikaisemmat.



Olen ollut aika saamaton tänäänkin. Olen sentään kerran kävellyt rundisarjan. Pitkäällään olo on liian houkuttelevaa.

Suviseuraradiota olen sentään kuunnellut eilistä enemmän.

Ei kommentteja: