Olin ajanut tässä päivänä jonakin auton parkkiruutuumme. Seisoin auton vieressä ja ihmettelin, mihin sen avain oli kadonnut. Avaimen paikka on oikeassa housuntaskussa ellei se ole virtalukossa. Löysin sen vihdoin toppatakkini kännykkätaskusta. Vetoketju oli kiinni. Taas käteni olivat järjestelleet asioita ilmoittamatta minulle.
Tulin eilen asiointikierrokselta. Olin ottanut pari laukkua takasivuovesta ja aloin etsiä avainta lukitakseni auton. Mihin ihmeeseen se oli voinut kadota. Maassa ei näkynyt mitään. Sullouduin kasseineni ratin taakse todetakseni, että avain ei ole lukossa. Aloin jo huolestua.
Vihdoin avain löytyi. Olin laittanut sen toiseen kassiin.
Miten jotkut toimet voivat automatisoitua niin, että toteutus on milloin mitäkin. Koomista tämä on, mutta kyllästyttää.
Toivottavasti muumit joskus palaavat laaksoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti