Maailman vaikutusvaltaisimman maan kansa on valinnut itselleen presidentin.
Vaalitaistelu ei ollut kaunis. Luulen, että monet amerikkalaiset ovat huojentuneita, kun kisa on nyt ohi.
Olen vieraillut USA:ssa, mutta siitä on kauan. Minulla on hyvät muistot maasta. Suuri se on ja mahtava. Amerikkalaisilla on omat haasteensa yhteiskuntansa kehittämisessä, mutta niin on on muillakin. Sain kokea maan maantieteellisen suuruuden kouriintuntuvasti, kun matkustin lentämällä Floridasta Minneapolikseen. Lähtiessäni Floridasta, siellä on suomalaiselle oikein kelvollinen kesä. Varhaiskevättä se taisi olla. Lentokoneessa kerrottiin, että Minneapoliksen kenttä on suljettu lumisateen vuoksi. Se ehdittiin kuitenkin avata, kun lähestyimme päämäärää.
Mieleeni on jäänyt erikoinen tunne siitä, että dollari on hyvin sujuva valuutta. Se on kuin luotu kiertämään, mikä on hyväksi taloudelle.
USA ei ole täydellinen, mutta silti oikein hyvä maa asua ja elää. Siellä on vapaus uskoa, yrittää ja tehdä töitä. Yksilöllä on toki suurempi vastuu itsestään kuin meillä päin. Kiihkeä halu pitää aseiden saatavuus hyvänä ja niiden hallinta aika kontrolloimattomana oudoksuttaa. Tosin suomalaistenkin asepitoisuus on korkea, mikä johtuu kai metsästysharrastuksesta.
Luulen että samankielisyys ja taloudellinen sujuvuus jollakin tavoin energisoivat amerikkalaisia. Tämä on toki yleistys.
Monet suomalaiset suhtautuvat oudon kriittisesti Yhdysvaltoihin. Yksi syy on varmaan maan suuri valta maailman asioissa. Irakiin he menivät, vaikka savuavaa asetta ei ollut.
Suomi on amerikkalaisen kulttuuriin läpeensä kyllästämä maa.
Joku muistutti, että USA on maailman ensimmäinen demokratia.
Euroopan turvallisuus nojaa Yhdysvaltojen mahtiin. Osa maista on paremmassa asemassa kuin toiset. Suomi on vähäväkinen maa, jonka maantieteellinen asema on hankala. Mekin olemme mielestäni hyötyneet USA:n voimasta, vaikka emme olekaan liittolaisia.
Perusamerikkalaisia ei Suomen turvallisuus erityisemmin liikuta. Moni ei varmaan edes tiedä, missä Suomi on. Kun syntyy amerikkalaiseksi, perii osallisuuden suurvallan mahtiin. Yksilö tuntee itsensä osaksi jotakin suurta. Me suomalaiset emme voi tuntea samaa.
Maailmassa on monia upeita maita. Olemme vaimoni kanssa matkailleet monissa Euroopan maissa. Olemme nauttineet näkemästämme ja kokemastamme. Olemme suomalaisia ja eurooppalaisia. Varmaan vastakin matkustelemme Euroopassa. On Yhdysvallatkin hieno maa.
Suuren maan seuraava presidentti on esittänyt kummallisia ajatuksia vaalikamppailussa. Hänen kiitospuheensa oli kuitenkin sovinnollinen. Nyt kun hän on voittanut kisan, luulen hänen ajattelevan, miten hän voi tulla muistetuksi hyvänä presidenttinä. Timo Soini on Trumpin lailla populisti. Luultavasti ajattelen erinäisistä asioista toisin kuin Soini. Hän on varmaan vaikuttanut Suomen pakolaispolitiikkaan toisin kuin olisin toivonut. Hän on ymmärtääkseni kuitenkin hoitanut varsinaisen ulkoministerin työnsä hyvin.
Trump on sanonut, että Yhdysvallat on numero yksi. Näin toimivat suurvallat ja samoin pienet vallat. Toivottavasti pelot Ribbentropin ja Molotovin etupiirijaon kaltaisista eivät toteudu.
Toivoisin uuden presidentin ottavan ilmastohuolen tosissaan.
Vähän epäröiden lainaan tässäkin omaa mottoani: Hyvinkin voi käydä.
God bless America!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti