Olen katsonut kaksi kertaa Sairauksien keisarin viidennen osan.
Syövän saaneista on nykyään kaksi kolmasosaa hengissä viiden vuoden päästä diagnoosin saamisesta. Suhdeluku voi kuulostaa hyvältä, mutta sen mukaisesti maailmassa on valtavasti syöpään sairastuneita, jotka menehtyvät ennen kuin viisi vuotta on kulunut taudin toteamisesta.
Viides osa kertoo, kuinka hirmuinen vastustaja syöpä on ollut ja on yhä. Tutkijat ovat tehneet hyviä löydöksiä, jotka ovat herättäneet toiveita, mutta kun näistä on innostuttu, on jouduttu toteamaan, että syövän voittaminen on paljon monimutkaisempi haaste kuin miltä on hetken näyttänyt.
Syövän historian valopilkkuja ovat olleet täsmälääkkeiden Glivec ja Herceptin kehittämiset. Ensin mainittu tehoaa krooniseen myelooiseen syöpään ja jälkimmäinen rintasyöpään.
Syövän ja sen hoitokeinojen tutkimiseen ei ole saatavissa rahoitusta niin paljon kuin olisi mahdollista käyttää. Tästä tilanteesta seuraa johtopäätös, että sellaisia ihmisiä tulee kuolemaan, jotka ehkä voitaisiin pelastaa.
Tutkimusten myötä on selvinnyt, että yksittäisen syövän syntyminen edellyttää useita mutaatioita. Erään syövän laukeaminen edellyttää peräti 110 muunnosta.
Meillä ihmisillä on kasvunrajoitegeenejä, jotka torjuvat syöpää. Ne torjuvat viallisia soluja, jotka monistuvat hurjaa vauhtia. Myös rajoitegeeneihin voi tulla virheitä. Tilanne on silloin kuin auton kaasupoljin olisi hirttäytynyt pohjaan ja jarruissa olisi vikaa.
Muuntautuminen on syövän luontainen ominaisuus. Tutkijoiden erityishaaste on se, että maali liikkuu. Minut on koulutettu ilmatorjuntamieheksi ja tiedän, että jos viholliskoneeseen halutaan osua, on tähdättävä sen eteen. Syöpätutkimuksessa ei luullakseni maalilla ole suuntaa. Viholliskone häviää taivaankannesta, ilmaantuu sattumanvaraisesti jonnekin, katoaa taas ja niin edelleen.
Syövän luonteesta seuraa, että vaikka yksittäinen tauti saataisiin paranemaan, lääkkeen vaikutus voi ehtyä ja tauti palata. Dokumentissa kerrotaan, kuinka erään potilaan keuhkosyöpä pystyttiin parantamaan kokeilulääkkeellä. Tauti kuitenkin palasi ja potilas sai toista kokeilulääkettä. Syöpä osoittautui taas ovelammaksi ja potilas menehtyi vuoden 2014 lokakuussa. Noihin aikoihin minä palasin töihin ensimmäisen syöpäni jälkeen.
Monesti hoidoilla voidaan tuottaa potilaille vain lisäaikaa, jonka pituus lasketaan kuukausissa.
Dokumentissa tulee esiin, kuinka surullisiin tilanteisiin lääkärit ja osa potilaista joutuvat. Nykyään moni lääkäri kokee velvollisuudekseen kertoa totuuden potilaille, joiden näkymät ovat huonot. Minullekin hemtologi kertoi viime keväänä, että ennusteeni on huono ja siksi minä saan kantasolusiirteen.
Muistan kun ollessani saamassa lymfoomahoitoa, osastolla oli käymässä eräs potilas, jonka tilanteessa lääkärit olivat joutuneet nostamaan kätensä ylös. Potilas keskusteli hoitajan kanssa ja tämä palautti tilanteen hänen mieleensä. Hänellä oli muistaakseni elinaikaa luvassa tuolloisen vuoden joulukuuhun. Hän on luultavasti poistunut keskuudestamme.
Kerran leukemiaa sairastaessani minut osoitettiin kahden hengen huoneeseen ja kun menin paikalle, lääkäri oli keskustelemassa toisen potilaan kanssa. Minut toimitettiin pian eri huoneeseen, mutta ehdin kuulla osan murheellisesta tilannekatsauksesta, jota lääkäri oli kertomassa potilaalle.
Me syöpälaiset elämme varjojen maassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti