Laitoin jonakin aamuna aamuiselle leikkipuuroni päälle Dronningholmin puolukkahilloa. Maistui ällöttävän makealta. "Puuroni" oli isoja kauraryynejä, joiden päälle olin kaatanut kuumaa vettä. Eihän se kypsää puuroa ole, mutta kelpaa hätäiselle miehelle.
Brittivieraamme (joka on jo palannut kotiin) alkoi tutkia jotakin purnukkaa ja mainitsi jonkin ison sokerimäärän.
Minäkin olen nyt tutkinut tuotteiden sokeripitoisuuksia. Istu ja pala! Sokeria on melkein kaikkialla. Huh huh.
Mainitsemassani hillossa on 40 grammaa sokeria sadassa grammassa tavaraa. Marjoja vastaavassa määrässä on 38 grammaa. Miksi sitä sanotaan puolukkahilloksi. Eikö nimen voisi pyöristää sokeriksi?
Hilloissa ja marmeladeissa tuntuu olevan hurjia sokerimääriä (Saarioisten vadelmahillo 46, Meritalon lakkahillo 38, Filosin kreikkalainen kirsikkamarmeladi 56 ja Hatharwoodin appelsiini- ja seljamarmelaadissa peräti 62 grammaa sadan grammanannosta kohden).
Vaimoni on löytänyt hyvän vaihtoehdon yllämainituille. Se on Untegramin omena-mangosose, jossa on sokeria 8,5 grammaa. Purkissa sanotaan, että "ei lisättyä sokeria". Ilmeisesti siis hedelmäsokeria.
Luulisi, että marjarouheet olisivat vähäsokerisempia, mutta sadassa grammassa Greenfinns'sin mustaherukkarouhetta on 39 grammaa sokeria, saman brändin tyrnirouheessa kuitenkin vain 14 grammaa.
Entäpä maustaminen? Vitasian Swwt Chili Saucessa on 38 grammaa sokeria mittausyksikössä. No, ehkäpä pippureissa ja sellaisissa ei sentään.
Jopa Dulanon broilerinfileeleikkeissä on sokeria, tosin vain 0,2 grammaa kymmenesosakilossa.
Yksi sokeripala painaa muuten 2,6 grammaa (Sirkku).
Jos juon kunnon lasillisen eli noin kaksi desiä Södergårdenin mustikkakeittoa (10 g/100 ml), tulen saaneeksi noin seitsemän palan verran sokeria.
Sadassa grammassa Pohjolan meijerin kevytmaitoa on 4,8 grammaa sokeria. Lasillisessa on siten kolmisen palaa sokeria.
Syön mielelläni iltapalaksi 250 gramman annoksen Milbonan rahakajogurttia (5 g). Jos en mausta sitä mitenkään, saan 12,5 grammaa eli noin neljän ja puolen palan verran sokeria. Raejuusto lienee parempi vaihtoehto. Valion arkirakeessa on sokeria vain gramman verran mittausyksikössä.
Löysin sentään yhden täysin sokerittoman tuotteen. Pohjolan juuston kotimaisessa sinileimajuustossa ei ole sokeria ollenkaan. Södergårdenin metsämarjakeitto on hyvin makeaa, muttei sisällä melekin ollenkaan sokeria (<0,5 g). Sitä makeutetaan aspartaamilla ja asesulfaami K:lla. Mitähän ne sitten vaikuttavat?
4 kommenttia:
Kannattaa olla tarkkana, ettei sokerivertailussa mene puurot ja vellit sekaisin. Moniin tuotteisiin on tosiaan lisätty runsain määrin sokeria, joissakin on sitä luontaisesti, eli ei lisättynä. Esim maidossa on maitosokeria, laktoosia eikö sitä voi eikä kannata verrata valkoisiin sokeripaloihin. Juustossa on alhainen sokerimäärä, koska laktoosi hajoaa valmistuksessa, kuivatuissa hedelmissä tai marjoissa korkea, koska vesi on niistä haihtunut pois . Esim marjarouheet voivat olla korkeasokerisia, mutta sokeri ei ole lisättyä. Hyviä havaintoja joka tapauksessa!
Kiitos kommentista Inkeri. Joo, tuolla lailla kirjoituksessani puurot ja vellit ovatkin sekaisin.
Löysin Maino-Wireen ruokalistat tilattavaksi -niissä ei ole sokeria ja monenlaisia mehuja, raikkita.Jako 2 kertaa viikosa keskiviikko, perjntai. Knnattaa kokeilla. Helmiriitta.
Kiitos vinkistä Helmi-Riitta.
Lähetä kommentti