Mikä on sukupolvisihtisi?

Ymmärtääkö joku näitä vihannesasioita (heko heko)? Kurkkuni on edelleen kipeä, vaikka olen jo tovin ollut antibioottikuurilla. Vihannes ei ole enää niin arka, että rajoittaisi syömistäni, mutta kuitenkin. Nukuin viime yönä ja aamulla yhteesä kymmenisen tuntia ja heräsin sähkökauppiaan soittoon. Jostakin tuokin kertoo.

Olin luvannut päättää asian täksi päiväksi, mitä en ollut kuitenkaan tehnyt, joten päätin saman tien. Hyväksyin hänen eli Vattenfallin tarjouksen tuulisähköstä, joka on heillä samanhintaista kuin muukin sähkö, ja muutenkin sopuhintaista. Ei paha.  Aikaisempi kumppanimme on Suomen Energiayhtiö, joka myy vesisähköä. Siinä on se huono puoli, että sen käyttö ei takaa vesisähkön kokonaiskäytön lisäämistä. Ei kuulemma tuulivoimallakaan ole aina tuulivoiman käyttöä lisäävää vaikutusta. Asiantuntijani, Suomen Luonnonsuojeluliiton ekoenergiavastaava kertoo myös, että kyseinen Vattenfallin tuulisähkö on vaihtoehdoistani ainoa, jolla on EKOenergiamerkki. Kaipa se oli hyvä ratkaisu.

Saikkua ei enää ole, mutta sillä ei ole merkitystä, kun ei ole tuntejakaan. Illalla olisi TaiK:issa taas digitaalista kuvailmaisua, mutta tiedä häntä, menenkö mukaan tällaisessa kunnossa.

Pikku neiti - kirkassilmä - lähti taas Espooseen. F on niin vilkas ja puuhakas. Virtaa riittää juuri siellä, missä pitääkin. Ajatella, että puolitoista vuotiaan kanssa voi ikäänkuin pikkuisen keskustellakin. Osaa vastatakin. Ainakin Ei tulee niin napakasti.

Juttelin isäni kanssa puhelimessa illalla. Oli ihan hyvillä mielin, mutta huolehti poikansa voinnista. Näin nämä kontaktit risteilevät neljässä sukupolvessa. Kun vanhin lapsenlapsemme on neljätoistavuotias, on mahdollista, että jonakin päivänä on viiden sukupolven edustus samanaikaisesti elossa, jos hyvin käy.

Itse en ole vanhempieni isovanhempia ikinä tavannut, puhumattakaan vanhemmista ikäpolvista. Isäni isoisän kanssa se olisi ollut mahdollista kuukauden parin verran, mutta asuimme niin etäällä toisistamme.

Vanhempieni isovanhempia voin tarkastella valokuvissa. On sekin jonkinlainen tuntuma, varsinkin, jos heistä on tietoja saatavissa kirjallisena tai suullisesti. Suullinen perimätieto, vaikka voi olla väärääkin, tuntuu jotenkin vahvemmalta. Yhdestä äskenmainittuja vanhemman sukupolven edustajasta on olemassa valokuva tai ainakin sen kopio. Hän on äidinisänäidinäiti. Hän oli avioitunut Merikarvian Pooskerin Söderuddeille. Mummoillakaan ei ollut tuohon aikaan aina varmaa kotia. Minulle on kerrottu, että hän ei vanhoilla päivillä oikein tiennyt mihin asettua. ilmeisesti Söderuddeilla oli jo tupa piukassa. Tyttärenkin huusholli, joka varmaan sijaitsi Ahlaisten Giselössä, taisi olla ahdas. Olisikohan mummo palannut Näseille Merikarvian kirkonkylään, paikkaan, josta oli lähtenytkin. Näsien talo on muuten Sokos Marketin vieressä ja tietämäni mukaan palvelee nykyään kirpputorina. Olisikohan sama, johon Söderuddista palattiin, vai liekö paikalla ollut sitä ennen vielä vanhempi. Voi hyvinkin olla sama. Ihan vieressä, toisella puolen, on myös asunut sukulaisia, mutta se on eri tarina. Näsi tulee muuten sanasta näs. Liekö ollut meri joskus niin korkealla, että tuossakin on ollut niemi?

Koska nuorimmat jälkeläiset, joita ihminen voi pitää sylissään, voivat olla hänen  lapsenlapsenlapsenlapsiaan ja iäkkäimmät esivanhemmat, joita hän on voinut tavata, ovat vanhempien isovanhemmat, hänen fyysinen sukupolvisihtinsä voi ulottua kahdeksaan sukupolveen, kun mukaan lasketaan hänen omansa. Minä en pysty saavuttamaan ihan tuotakaan, koska vanhempien isovanhemmat ovat pois pelistä.

Koen pystyväni näkemään paljon laajemmin kuin suvun nuoret jäsenet, miten moninaisista tahoista heidän geeninsä on koottu. Isäni näkee vielä paremmin. Äitinikin, mutta hän ei ehkä enää muista.