Uusi identiteetti

Illalla väsytti jo aikaisin. Menin yöpuulle jo kymmenen jälkeen. Nukuin pitkät unet, yhdeksän tienoille aamulla. Joitakin kertoja heräsin, mutta nukuin uudestaan.

Tällainen minä nyt olen. Tarvitsen lepoa ja unta. Nyt on Kirjamessut meneillään. Pidän niistä kovasti, mutta tänä vuonna ne jäävät väliin. Yritän säästää itseäni. Vaimoni aikoi ensin mennä tänään. Kehotin häntä hankkimaan kaverin. Ei hankkinut. Tarjouduin kaveriksi, mutta hänkin päätti ottaa tänään rauhallisemmin.

Alentunut suorituskyky on osa minun tämänhetkistä identiteettiäni. Sillä mennään. Syöpäyhdistysten sopeutustoiminnan runsaus on vakuuttanut minulle, että väsymys on normaalia syövän kokeneelle. Minulla ei siten ehkä ole uudelleen aktivoitunutta syöpää.

Olen jaksanut tänään tehdä rästiin jääneitä koulutöitä. Hyvä niin.

Sarjakuvakurssi tulee aiheuttamaan aika paljon kotona tehtäviä piirustuspuuhia. Yritän suhtautua niihin rennosti. Menee miten menee tai ei mene. Maailma ei kaadu, vaikka en saisikaan suoritusta. Saan kuitenkin tuntumaa siihen, onko sarjakuvien tekeminen minun juttuni.

Kuulin ihanalta sparraajaltani, että hän oli kolme vuotta väsynyt syövän sairastamisen jälkeen. Jos minulle käy samoin, alan kukoistaa, kun olen päässyt eläkkeelle.

Voihan tosin käydä niinkin, että ihastun uuteen identiteettiini.