Demokratia ja markkinatalous romukoppaan?

Minulle on valjennut, että länsimaiseen yhteiskuntajärjestelmään sisältyy vakava vika.

Länsimainen järjestys seisoo kahdella jalalla. Ne ovat demokratia ja markkinatalous. Ne ovat ykmolemmat historian suuria saavutuksia, jotka ovat mahdollistaneet paljon hyvää. Länsimainentolettama lieneekin, että kaikkien maiden pitäisi kehittyä kohden näitä kahta ideaalia.

Molemmissa on kuitenkin yksi paha vika. Kumpikin perustuu henkilökohtaisen edun tavoitteluun. Eihän siinä sinänsä ole moitittavaa. On luonnollista, että kukin pyrkii parantamaan omia elinolosuhteitaan. Vaaleissa äänestetään ehdokkaita, joiden koetaan ajavan oman viiteryhmän etuja ja puolustavan sen saavuttamia etuja. Moni pyrkii työssään uralla eteenpäin kohti suurempia haasteita ja etuja. Yritykset pyrkivät maksimoimaan voittonsa.

Näistä seuraa, että ihminen ei mitä ilmeisimmin saa koskaan koko maailman asioita kuntoon. Osa maista on reilusti ylittänyt sen elintason, mihin maailman resurssit oikeudenmukaisesti jaettuna riittäisivät. Ihminen on kyvytön vapaaehtoisesti alentamaan elintasoaan, antamaan kahdesta ihokkaastaan toisen sellaiselle, jolla ei ole yhtään.

Valtiot tuntuvat myös tuomitun kilpailemaan hupenevista resursseista ja vielä siten, että katastrofaalinen ilmastomuutos näyttää vääjäämättömältä.

Onko kukaan kuullut valtiomiehestä tai -naisesta, joka näkisi oman maansa edun yli?

Moni suomalainen tuntuu ajattelevan, että Suomella ei oikeastaan ole roolia ilmastomuutoksen ehkäisemisessä, koska maamme merkitys asiassa on olematon verrattuna suuriin tekijöihin, Kiinaan ja USA:han. Luultavasti kaikissa pikkumaissa ajatellaan samoin. Niiden yhteinen vaikutus on luultavasti melkoinen.

Mitä demokratian ja markkinatalouden tilalle? Sanoppa se!