Brittiläinen Lymphoma Association luettelee imusolmukesyövän mahdollisia seuraamuksia artikkelissaan Late effects of lymphoma treatment. Näitä ovat vähentynyt hedelmällisyys, väsymys, polyneuropatia, sylkirauhasten toiminnan heikkeneminen, muistiongelmat ja sekavuus sekä virus- ja muiden tulehdusten riskin lisääntyminen.
Sytostaatti- ja sädehoito voivat molemmat vaikuttaa hedelmällisyyteen. Ensin mainitun aikana sperma saattaa vahingoittua. Naisille sytostaattihoidot voivat aiheuttaa kuukautisten muuttumisen epäsäännöllisiksi tai katoamisen kokonaan.
Uupumus on tavallisimpia lymfoomahoidon jälkeisiä terveysongelmia. Joillakin se helpottuu, toisille se jää. Uupumuksen riskiä lisäävät sydänsairaudet, anemia ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Masennus, ahdistus, passiivisuus ja unihäiriöt pahentavat tilannetta.
Sytostaattuhoito eli kemoterapia voivat aiheuttaa ääreishermorappeumaa eli polyneuropatiaa. Tämä voi ilmetä lämmön, kivun tai painon tunteina iholla. Jäsenissä voi tuntua myös kihelmöintiä tai turtumusta. Neuropatia voi ilmetä myös ummetuksena, kömpelyytenä tai tasapaino-ongelmina. Useimmilla potilailla neuropaattiset ongelmat paranevat hoitojen jälkeen, mutta joillekin ne jäävät. Olen saanut viestin eräältä Hogdkinin lymfooman sairastaneelta, jolla on vakavia neuropatiaoireita.
Sädetys voi heikentää sylkirauhasten toimintaa siten, että syöminen vaikeutuu. Tämäkin voi jäädä pysyväksi ongelmaksi.
Erityisesti aivoihin ja selkäytimeen vaikuttavat hoidot sekä lymfooma itsessään voivat aiheuttaa muistinmenetystä, sekavuutta, keskittymisvaikeuksia ja ajattelemisen ongelmia. Nimitys tälle on "cancer-related cognitive disorder" tai "kemoaivot". Näitä oireita voi olla hoitojen aikana ja/tai niiden jälkeen.
Jotkut vasta-aineet kuten rituksimabi ja kemoterapialääkkeet voivat aiheuttaa immuniteetin heikkenemisen kuukausiksi hoitojen jälkeen vaikka useimmat valkosolut olisivatkin jo kuntoutuneet. Myös ruumiissa olevat piilevät viirukset voivat aktivoitua.
Näistä mahdollisista ongelmista ei puhuttu juuri mitään hoitojen aikana eikä niiden jälkeenkään. Johtuisikohan siitä, että halutaan säilyttää potilaan toiveikkuus ja taistelunhalu.
2 kommenttia:
Toivottavasti se säilyykin. Varmasti pelottavia tunteita herättää tuo kaikki. Hyvää yötä Heikki, koita nukkua.
Kiitos Virpi! Toivotaan. Hyvää yötä sinullekin.
Lähetä kommentti