keskiviikko 21. lokakuuta 2015
Sekundaihminen
Ei käynyt niin, että olisin palautunut ennalleni syövän jälkeen. Väsymys vaivaa enkä pysty siihen, mihin ennen. Osa kapasiteetista on pois. Sekundaihminen, mutta hyvä näinkin.
Tässä on minulle kovasti oppimista. Olen tottunut täyttämään aikani tekemisillä. Varmaankin olen ollut liian riippuvainen tekemisistäni mahdollisesti seuraavista kiitoksista. Nyt minun pitäisi oppia ymmärtämään, että kelpaan tällaisenäkin. Se ei ole kovin helppoa.
Tekemiset ovat kannatelleet minua tulevaisuuteen. Nyt minun pitää osata sinne ilman niitä. Nyt on mieli maissa, kun ei ole noita ratoja tulevaan. Minun olisi opittava löytämään mielenvireet muilla tavoin.
Olisiko teillä minulle hyviä ehdotuksia?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Ensinnäkin muista että olet monelle tärkeä ihan itsenäsi. Ainakin perheellesi, vaimollesi, lapsillesi ja lapsenlapsillesi. Se ei riipu tekemisistäsi vaan sinusta ihmisenä.
On tietenkin vaikeaa, kun henki jaksaa enemmän kuin ruumis, se vaatii totuttautumista. Eikä se varmaan edes ole pelkästään fyysistä, jos luokkatilanteet väsyttävät pelkän hälinän ja sekavuutensa takia. Mielessäsi liikkuu sitä paitso nyt muitakin henkilökohtaisia myllerryksiä ja maailman ja Suomen (ja minulle myös vuodenajan) tilanne on omiaan vetämään mielen alas, se ei ainakaan helpota.
Väsymys voi jäädä tai lähteä, ei se välttämättä ikuista ole. Voimasi saattavat palautua vähitellen, ei ehkä entiselleen, mutta paremmiksi. Sopeutumistyötä pitää silti varmaan tehdä.
Sitten kuitenkin asia, jonka olen halunnut kirjoittaa sinulle jo jonkin aikaa kuitenkaan pelottelematta, mutta ei se ihan onnistu. Väsymyksesi voi liittyä hoitojesi jälkivaikutuksiin sekä psyykkisesti että fyysisesti. Ota se kuitenkin vakavasti, mene kontrolliin jos mahdollista. Isäni nimittäin menehtyi keväällä syöpään, jonka ensioireena oli valtava väsymys, ja samaahan olet itse kertonut omasta syövästäsi. Isälläni oli siinä mielessä eri tilanne, ettei hän saanut nukuttua yöllä juuri lainkaan ja oli ollut huonouninen jo monta vuotta, ja siksi oli tosi väsynyt päivällä. Kukaan meistä ei tajunnut mistä on kyse, siitä huolimatta että isälläni oli jo valmiiksi toinen syöpä, johon hän sai lääkitystä ja josta oli kuvaukset kai puolen vuoden välein. Se väli oli liian harva, kokonaan toinen syöpä hyökkäsi väliin. Sinä olet selvästi itse huolissasi, joten on perusteltua mennä tutkimuksiin tai ottaa asia ainakin puheeksi lääkärin kanssa.
Ja edelleen haluan sanoa, että isäni kelpasi minulle hyvin vaikka olikin sairas ja vähävoimainen. Minä ehdotan, että jatkat muuttuvan Helsingin kuvaamista, minä olen tykännyt kuvistasi, vaikken ole kommentoinut.
Kaikkea hyvää!
T. L
Lämpimät kiitokset palautteestasi ja kannustuksestasi TL!
Eikös sinulla Heikki ollut kontrolli vastikään? Luulisi, että siinä olisi huomattu myös toinen syöpä, jos sellainen olisi ??? Näin maalaisjärjellä ajateltuna tuntuu siltä, että ne myrkyt ovat tuhonneet elimistöstäsi jotain ja elämä ei enää tunnukaan samanlaiselta, kuin ennen syöpää. Harrastuksiahan sinulla on, vaikka muille jakaa! :-) Maalaaminen, valokuvaus ja mitä kaikkea. Kuntosali vois olla kova sana! Voi tuntua raskaalta, mutta pikkuhiljaa saisit lihaskuntoa ja sitä kautta pirteyttä ja jaksamista. Tsemppiä ja nokka pystyyn! :-D
Kovasti kiitoksia kommentistasi! Saatat hyvin olla oikeassa. Kummallista, että lääkäreillä tuntuu olevan niin vähän tietoa entisten syöpäpotilaiden jälkivoinnista. Minulla oli kontrolli elokuussa ja seuraava on aika pian marraskuun alkupuolella.
Lähetä kommentti