Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Kuoleman tuttuna uuteen vuoteen

Uusi vuosi on edessä.

Päättyvä vuosi on ollut minulla hyvin poikkeuksellinen. Olen sairastanut vakavan sairauden, joka on pannut arvioimaan elämän tärkeyksiä uudestaan. Voimien kantavuuden tasosta ei ole varmuutta.


31.12.2014

On mahdollista, mutta epätodennäköistä, että uusi vuosi on minulle samanlainen. Jos syöpä uusiutuu, tiedän suurin piirtein, millaiset hoidot tulevat olemaan. Ne ovat kuitenkin edelliskertaa rankemmat. Muistan syöpäklinikalla tapaamaani kahta toisella kierroksella olevaa. Muistan heidän olleen valoisia ja kiitollisia, että heitä hoidetaan. Heistä on oppimista.


31.12.2014


Olen tullut hieman tutummaksi kuoleman kanssa. Se on hyvä, sillä joskus tulemme kohtaamaan. Välillä kaipaan kuolemaa. Joku on sanonut, että kuolemaa voisi odottaa kuin vanhaa ystävää. Minusta tuntuu, että suhtautumisessani on hieman tuollaista. Voin vain rukoilla, että asenteeni olisi sama, kun kuolema on näköpiirissä. Voihan se tulla myös yhtäkkiä.


31.12.2014











Parissa viimeisessä postauksessa referoimassani artikkelissa annetaan käytännöllisiä ohjeita
väsymyksen hoitoon:

  • yritä kuntoilla enemmän - tutkimusten mukaan uupumus on vähemmän yleistä säännöllisesti kuntoilevilla syöpähoitojen jälkeen
  • syö hyvin
  • lepää runsaasti tarvittaessa ja tähtää säännöllisesti hyviin yöuniin
  • hyväksy avuntarjouksia päivittäisiin tehtäviin ja älä murehdi vähemmän tärkeistä asioista - säästä energiaasi haluamiisi asioihin
  • yritä suunnitella toimesi etukäteen
  • järjestä aikaa ystävien näkemiseen ja osallistu tavanomaisiin sosiaalisiin aktiviteetteihin.

31.12.2014


31.12.2014
Nuo ohjeet sopivat soveltuvin osin kelle tahansa, joka haluaa pitää elämänsä tasapainossa. Aviomiehenä en voi ottaa niitä liian kirjaimellisesti, koska elämässä pitää ottaa kumppaninkin voimat huomioon.

En koe, että minä tarvitsisin arkisessa elämässä erityisemmin apua, mutta jos väsymykseni jatkuu, työn suhteen on ehkä tehtävä järjestelyjä, johon pomoni on ilmoittanutkin valmiutensa. Koulussani on avoimena markkinointisuunnittelijan paikka. Mietin sitäkin. Voisin työskennellä toimistoympäristössä. Kumppaneinani olisivat kollegat, ei opiskelijat. Tiedustelin lähemmin paikasta. Olen jo luopunut ajatuksesta hakea, koska siinä tarvittaisiin parempia valmiuksia Adoben ohjelmien käyttöön kuin minulla on ja toisekseen joutuisin tinkimään melkoisesti palkasta.

31.12.2014






Yöunien suhteen on tiedossa ongelmia, jos tarpeeni pysyy nykyisellä korkealla tasolla. En voi oikein kääntää nukkuma-aikaani niin aikaiseksi, että ehtisin joka yö nukkua kymmenen tuntia ja ehtisin joka aamu töihin. Vaimoni menee niin myöhään nukkumaan, että en oikein usko hyvin varhaiseen hukkumaanmenoon omallakaan kohdallani. Seuraavassa jaksossa onneksi kolmena päivänä oppitunnit alkavat vasta puolen päivän jälkeen.

Ystävien ja erityisesti läheisteni kanssa seurustelu on syövän jälkeen korostunut henkilkohtaisella arvoasteikollani.

Tällä hetkellä elän. Meillä on vain tämä hetki. Säilyköön rakkautemme elämään ja tulkaamme sinuiksi kuoleman kanssa. Otetaan mitä annetaan. Hyvinkin voi käydä.

Toivotan teille hyvät lukijani ja Facebook -kaverini oikein hyvää ja voimaannuttavaa uutta vuotta!

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ennen olin usein jo väsynyt klo 10 a.p. vaikka olin herännyt pirteänä! Peukutan liikunban lisäämiselle ja painonpudotukselle! 27 kg vex ja jaksan paljon paremmin! Helmikuussa tulee 25 v hoitojen loppumisesta!

Heikki Honkala kirjoitti...

Kiitos Anonyymi hyvistä neuvoista. Antaa toivoa.