Minulla on monelle tuttu vaiva, joka liittyy varmaan verenpaineen tasoon. Kun nousen sängystä seisaalleni, minua huimaa. Ehkä pää silloin saa happea riittävän nopeasti. Tunnen tuon piirteen selvästi vahvistuneen. En osaa sanoa liittyykö se syöpään vai hoitoihin. Sen kerrotaan liittyvän myös ikääntymiseen eli siitäkin voi olla kysymys. Hyvin usein kun lähden paikaltani, joudun joko istumaan tai kumartumaan ja tavoittelemaan tukea.
Asentohuimausta se ei ole, koska en saa oireita kääntäessäni kylkeä sängyssä tai muuttaessani pään asentoa. Asentohuimaus johtuu sisäkorvan kaarikäytävässä olevan sakan liikkumisesta.
Onneksi en tunne huimausta kävellessäni. Joskus saatan hieman keinahtaa, mutta luulen syiden sellaisiin olevan syöpä- tai hoitoperäisiä.
Voi olla, että jalkojen heikenneet lihakset korostavat keinahdusta, kun huimaa.
Huimausta aiheuttaa myös Ménièren tauti, johon liittyy huimauksen lisäksi huonokuuloisuutta ja tinnitusta. Muita huimausta aiheuttavia vaivoja ovat tasapainohermon hermotumakkeiden tulehdus, ahtautuneet tai vanhentuneet verisuonet, matala verenpaine, niska-hartiaseudun jännitys ja paniikkikohtaus. Syynä voi olla myös verenpainelääke.
Nukuin tänään oudon pitkään, yli yhteentoista. Aamunukkumiseni oli outoa puoliunta. Olin tietoinen ympäristön tapahtumista, mutta hengitykseni toimi unirytmissä. Oloni oli unenomainen horros, mutta aistin selvästi ympäristöä. Jos tämä liittyy matalasoluvaiheeseen siirtymiseen, voi olla, että en joudu valvomaan ensi yönä. Pelkään kuitenkin, että uni antaa odottaa itseään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti