Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

torstai 11. helmikuuta 2016

Verinen keikka


Kävin verikokeessa. Päätin mennä Tornisairaalan labraan, koska parkeeraaminen on helpompaa ja väkeä vähemmän kuin Töölöntullin Huslabin tapauksessa. Ajoin Stenbäckinkadulta parkkihalliin. Sain ajaa P3:en saakka ennen kuin löysin yksinäisen vapaan paikan. Tuli tutustuttua uusiin parkkiholveihin. Nousin maan pinnalle sairaala-alueen keskellä olevasta portista, jota rakennettiin, kun sairastin lymfoomaa. Luulin silloin, että paikalle tulee uusi helikopterikenttä. Siinähän ei olisi mitään järkeä, koska potilaat pitää saada nopeasti hoitoon. Kenttä on edelleen Kolmiosairaalan katolla. Muistan kuinka helikopterin saapumisessa kentälle tuntui olevan jotakin salaperäisen jännittävää. Kenttä on todella lähellä nykyistä osastoani, joka on Kolmiosairaalan ylimmässä kerroksessa.

Ilmeisesti P3:sta olisi ollut suorempikin reitti Kolmiosairaalaan, jokin sisäreitti.

Laskin oikein. Labrassa ei ollut kuin kaksi henkilöä jonotuslippua ottamassa, joten pöpövaara ei ollut iso. Laboratoriohoitaja oli tuttu ihminen jo Syöpiksen ajalta. Ehkä hän ei muista minua sieltä saakka, mutta minä muistan. Kävi joskus siellä kierroksella ja saattoi olla sielläkin labrassa. Suoni löytyi kertayrittämällä.

Laboratioriohoitajat kysyvät, haluaako potilas sideharsotaitteiden päälle teippiä vai sideharsositeen. Valitsin teipin ja sanoin, ettei minulla juuri koskaan vuoda. Usein hoitaja kehottaa painamaan reiän kohtaa kunnes veri hyytyy. Ei tällä kertaa.

Olisi kannattanut painaa sidettä. Palasin parkkihalliin ja ajoin aika pitkän matkaa tunnellissa. Nousin maanpinnalle Allergiasairaalan kohdalta. Kyseisessä sairaalassa olen asioinut uniapnea-asioissa. Se on erillään varsinaisesta Meilahden sairaalakompleksista.

Ihmettelin, missä olen kastellut oikean käsivarteni, kun siltä tuntui. Huomasin, että hihansuuni oli aivan veressä. Pysäytin auton Topeliuksenkadulle ja otin takin pois päältäni. Villapaitakin oli veressä. Trombosyytit ovat kai vielä matalalla, mikä merkitsee veren huonoa hyytymistä. Arvelin, ettei pistoskohta enää vuoda ja lähdin ajamaan kotiin päin. Tarkoitukseni oli käyttää vaimoa kirjastossa saman reissun päätteeksi.





Ilmoitin vaimolle, että olen tulossa ja kerroin vahingosta. Jouduin odottamaan oven edessä, koska ertyisherkkänä hän oli joutunut palaamaan vessaan tapahtuneen vuoksi.

Lähdimme ajamaan kirjastoon. Tuumasin, että nyt olisi hyvä olla kirves mukana.

Odotin autossa, kun vaimo kävi kirjastossa.



Ei kommentteja: