Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

maanantai 15. helmikuuta 2016

Osastolle?

Mieliala oli eilen jo parempi. Lyhyt pudotus siis. Raskas oli olo, kuin lainapeiterulla hartioilla. Mieli askarteli tulevaisuudessa. Nyt on palattu tähän päivään.

Kävin eilen verikokeessa Meikussa. Sairaanhoitaja soitti sitten tulokset, jotka ovat alempana. Hemoglobiini on yhä kohtalainen 101. Trombosyytit ovat heilahtaneet ylös, kun sain täydennystä suoneeni. Neutrofiilit ovat aivan alamaissa. Tartuntoja pitää yrittää välttää. CRP eli tulehdusarvo on koholla.

CRP:n vuoksi minut määrättiin verikokeeseen myös tänään. Olen osastolla ja verinäyte otettiin äsken. Sytostaattien syömät suoneni eivät olleet anteliaalla päällä. Piti tehdä kolme reikää, että verta saatiin riittävästi. CRP:n arvon syy voi olla intiimialueella oleva punotus. Lääkäri tulee katsomaan sitä. Minulla oli jonkinlainen horkka aamulla. Lämpökin kävi 37,7:ssä. Verta tuli hieman kummastakin sieraimesta. Kummallista, kun trombosyyttiarvo on parempi.

Odottelen sairaalassa verikoetuloksia. Otin varalta varustusta mukaan sillä silmällä, että joudun jäämään sisään. Tulin taksilla. Saapa nähdä, miten käy. Lämpö mitattiin täälläkin, mutta oli nyt normaalilukemissa.

Eilisen testin tulokset:

Hb  (101) (112)(81)(84)(97)(93)(101)(113)(105)(99)(87)(88)(94) (99)(94)(88)(98)(96)(82)(90)(98)(104)(108), (134-167)
Leuk. 0,5 (0.6)(0.7)(0.8)(1.3)(4.1)(4.0)(4.0)(4.5)(5.0)(3.7)(3.8)(5.3) (2.7)(1.8)(1.2)(1.5)(2.1)(2.4)(3,0)(2.08)(5.0)(1.2), (3.4-8.2)
Neutr. <0-05 (0.06)(0.19)(0.28)       (3.51)(2.30)      (2.86)(0.98)      (0.44)(<0.05)(-)(-)(1.24)(1.61)(2.24)(2.17)(81 %)(0.42), (1.5-6.7)
Tromb. 90 (29)(80)(15)(54)(177)(253)(369)(402)(390)(314)(334)(352)(310)(218)(107)(52)(43)(12)(42) (94)(247)(36), (150-360)
CRP  21 (5)        (3)(4)       (6)      (6)   (16)(19)(36)(47)(12)(6)(7)(6)(6)(11)(18), (alle 10)

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Sanotaan, että masennus on sitä, että on yrittänyt olla liian vahva liian kauan. Vaikka positiivinen asenne onkin tärkeää toipumisen kannalta, kyllä myös vakavasti sairaalla on oikeus olla allapäin, turhautunut, vihainen, surullinen, huolestunut tai mitä vaan. Salli siis itsellesi myös huonot ja raskaat fiilikset. Vaikeatkin tunteet ovat ystäviämme ja lopulta auttavat meitä eteenpäin lisäämällä itsetuntemustamme, kun vain uskallamme niitä kuunnella. Paljon jaksamista!
T: lukijasi Tanja

Heikki Honkala kirjoitti...

Hei Tanja! Viisaan tuntuisesti kirjoitat. Noin varmaan pitää yrittää masennukseen suhtautua. Jakselehan sinäkin!