Minä olen aika hyvässä kunnossa veriarvojen perusteella. Hyvä niin.
Minua kuitenkin ihmetyttää, miksi olen niin väsynyt. Se ei ole sellaista väsymystä kuin lymfooman aikana, jolloin nukuin yöllä ja päivällä. Nyt vain en jaksa erityisemmin tehdä mitään. Kirjoittaminenkin on hieman kankeaa. Onneksi jaksan lukea, jopa Pietarin kulttuurihistoriaa.
Rutiininomainen homma sujuu kunhan ei tarvita voimia. Veimme vieraamme autolla lentoasemalle. Siinä ei ollut mitään ongelmaa.
Nyt tuntuu, että saan aika hyvin nukutuksi jo illalla, vaikka nukkuminen aamusta venyisi.
En tiedä, kuinka paljon voin laskea matalan hemoglobiinin syyksi. Voihan olla, että tämä on kumulatiivista väsymystä. Jatkuvat sytostaattiblokit ja viime viikon ylimääräinen sairaalavierailu saattavat väsyttää. Maanantaina alkaa uusi. Tuntuu, että se tulee liian nopeasti. Eipä auta, kuin antautua taas.
Lauantaina on nuorimman lapsenlapsen ristiäiset. Sunnuntaina on tarkoitus vierailla Naantalissa ja Turussa, jos lapsenlapset ovat noissa paikoissa terveitä. Nyt veriarvot ovat siinä asennossa, että reissu on mahdollinen. Täytyy yrittää selvitä riittävän ajoissa takaisin, koska maanantaiaamuna alkavat toimenpiteet osastolla. Sitten voin tietenkin levätä letkuissa.
Huomenna on syytä ottaa iisisti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti