Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

keskiviikko 31. elokuuta 2016

Välähdyksiä


Ajoin eilen Puotinharjuun ja kävin kävelemässä sen ja Myltsin välimaastossa. Tulomatkalla eräs roskista kaiveleva mies tarjosi minulle avattua pakkausta, jossa oli kaksi iskemättömältä näyttävää paristoa jäljellä. Torjuin tarjouksen. Juttelimme niitä näitä. Hän veikkasi keppini perusteella, että minulla Parkinson. Ajokkini on keppi eikä Harley Parkinson. HP:n aikakin saattaa joskus koittaa. Kun mies kuuli, mistä olen toipumassa, hän meni hämilleen. Ihmetteli sitten, kun minä olen hieman pullea. Hän joku sukulaisensa tai kaverinsa oli kuollut syöpään ja oli riutunut pois,
Pulleus on mitä ilmeisemmin hyvä merkki. Yllättäen mies sanoi menevänsä salille. En olisi arvannut sitä hänen ulkoisesta olemuksestaan. Hän lähti Pallomyllyn suuntaan.

Menin sitten Itiksen kirjastoon. Löysin unkarilaisen Istvan Örkenyn kokoelman 100 minuuttinovellia. Kirjoitukset ovat niin lyhyitä, että yhden voi lukea vaikka puuroa keittäessä.

Minunkin mieleni pulppusi samantien joitakin. Ensimmäisestä tuli aika surrealistinen. Nämä ovat lyhyempiä, ehkä sekunti- tai mikronovelleja, ehkä vain anekdootteja. Laitoin avainsanoja muistiin ja kirjoitin juttuni ulos kotona.


Punaviiksinen  mies

Mies pyysi bussinkuljettajaa ottamaan viedäkseen suorakaiteen muotoisen paketin, jonka tulisi hakemaan punaviiksinen mies kolmanneksi viimeisellä pysäkillä. Kuljettaja oli haluton, mutta taipui, kun häntä oli tarpeeksi maaniteltu. Ketään ei tullut. Kuljettaja vei paketin kotiinsa ja ihmetteli, mitä sillä tekisi. Päällyspaperi oli suljettu maalarinteipillä. Kuljettaja tiesi, että se irtoaa helposti.Paketista tuli esiin avaamaton makaroonipakkaus. Olenko nyt varastanut tämän? ihmetteli kuljettaja.


Väriyhdistelmä

Naisella oli päällään vihreään murtuvan keltainen sadetakki. Housujen värin oli unohtanut, mutta yhdistelmä oli kammottava.


Reissumies

Mies osti maksoi kahvin ja muoviin käärityn Reissumiehen. Hän kantoi ostoksensa pöytään. Sitten hän poisti varovasti salaatinlehdet puolikkaiden välistä. Juustosiivut, tomaatin puolikas ja kurkkuviipale saivat jäädä. Sitten hän haukkasi ensimmäisen kerran.


Varttunutta kieltä

Tuolla on londaus, kuulin vierestäni kirjastossa. Kuka ihme käyttää vielä tuota sanaa. Käänsin päätäni. Aivan, hänellä oli harmaa tukka ja parta.



Oli miellyttävää viettää aikaa kirjastossa. Löysin muutakin mukavaa kuin  Örkenyn. 


Söin omenaa eilen aamupäivällä. Saan syödä hedelmiä, jotka voidaan kuoria. Omena oli hapokas ja se ärsytti kieltä ja muitakin kohtia suussa. Havaitsin lounaalla samaa, vaikka makumaailma oli pehmeämpi. Kerroin murheeni 7B:n hoitajalla. Kuulun kuulemma nyt hematologian poliklinikan vastuulle. Hoitaja kuitenkin neuvoi minua. Kehoitti katsomaan huomiseen ja soittamaan hemapolille.
Minun ei tarvinnut soittaa, koska tänään aamupäivällä sieltä soitti lääkäri, joka peräsi maanantaisen verikokeen tuloksia. Olin unohtanut unohtanut asian. Soitan huomenna ja kerron miltä suu tuntuu. Tarvittaessa sovitaan lääkäriaika. Käyn verikokeessa joka tapauksessa.


Kävin ruokakaupassa tullessani. Ostin meille jälkiruoaksi Pirkan suklaamousse-pakkauksen. Suosittelen. Hyvin voimakas ja täyteläinen maku.



Ei kommentteja: