Eilen ajelimme ensin Vaasaan, sitten Närpiöön ja lopulta yöksi Kristiinankaupunkiin leirintäalueen mökkiin. Vaasassa lounastimme pienessä kuppilassa vanhassa kauppahallissa, joka on remontoitu uuteen uskoon. Liiketilasta leijonan osan vie Indiska.
Närpiössä tutustuimme pakkakunnan erikoisuuteen, kirkonmäen 150 hevosaittaan. Niitä on tehty 1700-luvulla ja niissä on pollet saaneet olla suojassa kirkonmenojen aikaan.
Kristiinankaupungissa ei ollut juuri muuta nähtävää kuin vanhat puutalot, joita oli laajalla alueella.
Palasimme tänään Kaskisiin. Vaimo vähän toppuutteli, mutta sanoin, ettemme tule siellä ikinä käymään jollemme nyt mene. Siellä oli myös vanhoja puutaloja. Merkittävin kokemus siellä oli vierailu olympiavoittaja Arto Koiviston ravintolassa Sinisessä Hetkessä. Hän kertoi aikamoisia tarinoita elämästään ja esitteli savusaunansa, jota vuokraa halukkaille.
Piipahdimme Lapväärtissä ja jatkoimme Skaftungin, Siipyyn ja Merikarvian kautta Poriin. Rantatie kulkee välillä isompia väyliä, mutta suurimmaksi osaksi pieniä teitä. Lopulta edessä oli suora tie Poriin ja matkaksi ilmoitettiin 22 kilometriä. Rantatieviitoitus ohjasi meidät kuitenkin Noormarkkuun ja sinne sitten. Saavuimme Porin keskustan koillispuolelle ja siellä kadotimme rantatien majakkamerkit. Nyt olemme eläköityneen työkaverini huomassa Porissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti