Matalasoluvaihetta kohti mennään

Sain verikokeen tulokset.

Hbl 98 (104), (134-167)
Leuk. 2.08 (5.0), (3.4-8.2)
Neutr. 2.17 (81 %), (1.5-6.7)
Tromb. 94 (247), (150-360)
CRP 6 (11), (alle 10)

Ensimmäisissä suluissa edellinen mittaus ja toisissa viitearvot. Hemoglobiini ilmaisee punasolujen määrän, leukosyytit sekä neutrofiilit torjuvat tulehduksia, trombosyytit hyydyttävät verta ja CRP on maksasolujen tuottamaa valkuaisainetta.

Nämä lukemat osoittavat kuinka olen laskeutumassa kohti matalasoluvaihetta. Näillä ei kuitenkaan tarvinnut lähteä veritankkaukseen.

Ei ihme, että eilen oli vaikea kävellä ylämäkeä. Mietin, onko minulla tässä ylämäkivoimia ollutkaan, kun olen kävellyt enimmäkseen osaston tasaisessa aulassa.


Olen kulkenut kaitaa tietä joulusyömisissä. Olen jättänyt ottamatta rosollia, punajuurisalaattia, graavia lohta, silliä, hilloja ja tuorekakkua. Ateriat ovat kinkkupitoisia. Syön kyllä laatikoitakin jonkin verran. En ole niiden erityinen ystävä. Ei tämä dieetti tunnu kohtuuttoman vaikealta. Onneksi kinkkua saa syödä.


Minusta vaikuttaa, että leukemiapotilaille kehittyy omanlaisensa suhtautuminen elämään sen takia, että tauti poikkeaa muista syövistä, ainakin lymfoomasta. Hoidot voivat tuottaa yllätyksellisiä oireita. Hoitoihin liittyy myös riskejä. Kuoleman mahdollisuus on selvä. Tauti tuntuu myös voivan jäädä jonkinlaiseen välivaiheeseen jolloin on vaikea arvioida sen loppumista. Varsinaisten hoitojen jälkeinen yhteydenpito sairaalaan vaikuttaa intensiiviseltä.