Sairaan rakas elämä

Imusolmukesyövän ja leukemian kokenut mies kirjoittaa

maanantai 21. joulukuuta 2015

Puhalluksia

Fyssari kävi hyvästelemässä minut tänään. Hänen näkökulmastaan minä olen palautunut riittävästi, enkä tarvitse enää apua.

Ajatella, että ystäväni jaksoi odottaa minua tunnin ja vartin tänään osaston päivähuoneessa, kun aikatauluni spirometriatesteissä oli heittänyt häränpyllyä. Minut vietiin sinne pyörätuolissa, vaikka olisin voinut kävelläkin. Ilmeisesti nuo siirrot kuitenkin hoituvat paremmin niin, että potilas on ripeässä kuljetuksessa kuin tallustelemassa oppaan vieressä ja ihmettelemässä, minne mennään.

Minut jätettiin jossakin Tornisairaalan viereisessä matalassa rakennuksessa olevaan odotustilaan, josta minut myöhemmin vietiin ensimmäiseen spirometriatestiin. Näillä testeillä varmistetaan, että keuhkoni ovat riittävän hyvässä kunnossa todennäköitä luuydinsiirtoa varten.

Testissä jouduin puhaltamaan wc-paperirullan putkilon tapaiseen muoviputken läpi. Tehtävään liittyi myös sisäänhengitystä. Laite ilmeisesti mittasi virtaukset putkesta. Asianomainen hoitaja on elkeistä päätellen joutunut elämänsä aikana ottamaan tämän testin muutaman kerran liian usein.

Sitten minut vietiin seuraavaan odotuspisteeseen, jossa jouduin odottamaan kauan. Sisältä kuului, kun hoitaja kannusti potilasta puhaltamaan nousevalla äänellä: Vielä, vielä, vielä, vielä ...

Minulla oli päänsärkyä ja oireet olivat sellaiset, että pelkäsin niiden äityvät migreenin tapaiseksi kohtaukseksi, joita joskus harvoin saan. Se on hirvittävän tuskallinen ja haluan sen välttää, jos suinkin mahdollista. Oireisiin kuuluu jonkilainen näläntapainen tunne, jollaisen nytkin tunsin.

Vihdoin tuli oma vuoroni. Testi oli samantapainen kuin edellinen, mutta nyt puhallettiin sellaiseen koneeseen, joka näkyy kuvassa ylempänä olevassa linkissä. Testisarjoihin kuului normaalia sekä sisään  ja uloshengitystä. Jälkimmäisissä hoitaja kannusti vetämään keuhkot täyteen ja toisaalta puristamaan ne tyhjiksi.

Tehtävä oli vaikea, koska kone mittasi suoritukset eikä hyväksynyt niiden poikkeamista profiililtaan toisistaan viittä prosenttia enempää. Suoritusta hankaloitti vielä se, että ennen uutta yritystä potilaan piti huilata neljä minuuttia.Pyysin hoitajalta särkylääkettä ja hän antoi minulle kaksi Panadol-viisisatasta. Hän kehoitti minua raportoimaan osastollani saamani lääkkeen.

Tuollainen laite on varmaan aika stressaava käyttäjälleen. Hän joutuu mekaanisesti teettämään potilaalla niin monta suoritusta, että ehdot täyttyvät. Onneksi huonoja kierroksia pystyy poistamaan.
Onnistuin puhaltamaan kelvolliset suoritukset, vaikka ylimääräisiä kierroksia tuli ja päänsärky hiukan vaivasi.

Sitten minut palautettiin osastolleni pyörätuolilla. Ystäväni odotti. Kävimme hyvät keskustelut. Olimme avoimia toisillemme niin kuin neljäkymmenvuotisen ystävyyden perusteella parhaimmillaan ollaan.

Tällaisista ystävistä on syytä olla syvästi kiitollinen.

Ei kommentteja: