Vasemmalla näkyy suurehko massa, jonka vaaleampi vastine on oikealla ylhäällä. Jos ne olisivat samankokoiset ja väriset, näkymä olisi tylsä. Teoksessa voidaan erottaa diagonaali linja vasemmalta alas oikealle ylös. Se on yksi klassisita tavoista jakaa maalaus.
Alareunassa oleva pilkkumainen hahmo luo kontrastia teokseen toiseudellaan, mutta väreiltään se on aika harmooninen osa kokonaisuutta. Siitä syntyy linja oikealla ylhäällä olevaan elementtiin. Tämä linja luo liikkeen, joka tukee tasapainoisesti diagonaalia linjaa.
Teos tässä asennossa mielestäni aika eheä.
Teos alkoi syntyä toisiinsa sointuvista maaväreistä. Sitten lisäsin lämpimiä värejä. Siniset ja vihreät sävyt luovat kontrastia ja jännitettä niin ettei kokonaisvaikutelma jää lepsun myötäsukaiseksi.
Hyvä teos toimii, vaikka sen kääntäisi miten päin. Tässäkin asennossa maalaus toimii minusta hyvin. Diagonaalilinja näyttää kuin oikean reunan elementti jännittäisi sitä vasempaan päin. Vasen reuna saattaa kaivata jotakin.
Tällä tavoin nurinpäin käännettynä teoksen alareuna kaipaa selvästi jotakin. Yläreunassa oleva pilkkuelementti korostuu liikaa.
Tässä "pää" näyttää kovin painavalta. Oikealla alhaalla oleva elementti kaipaa painoa, mutta se ei saisi muuttua liikaa yläelementin kaltaiseksi. Voi olla, että tussi auttaa tähän.
Kiva tällaista on puuhastella, kun ei ole liian kiire.
2 kommenttia:
Sinulla on sanat ja värit hallussa. Blogiasi lukemalla saan omia ajatuksiani oikeaan järjestykseen. Tämä maalaus on mielenkiintoinen! En tiedä saako maalauksia tulkita oman näkemyksensä mukaan, mutta heti kun näin tuon ylimmäisen kuvan näin siinä keskellä kitaransoittajan :)Joka tapauksessa maalaus miellyttää minua kovasti. Siitä löytää uutta aina kun sitä katselee. Hyvää jatkoa sinulle.
Ilman muuta jokaisella on oikeus omaan tulkintaan. Minäkin löydin kitaransoittajan nyt, kun sanoit. Meillä on taipumus etsiä epäselvistä muodoista tuttuja hahmoja. Mukava kuulla, että pidät työstä ja blogistani. Mukavaa eloa ja oloa sinullekin!
Lähetä kommentti