Ilmaisuvoimaa!

Käytettyjä Klexane-piikkejä. Olen ajatellut tekeväni niistä jonkin teoksen. Vaimoni ei tosin haluaisi sellaista roinataidetta nurkkiimme. Josko minun pitäisi mennä ulos ja ripustaa ne puihin?

Mandelstamin tekstien ilmaisuvoimaa ja surrealistisia kuvia:

"Yöllä uni: kiinalainen, jost riippui kävilaukkuja kuin peltopyykäädyt ja amerikkalainen kukkuu-kaksintaistelu jossa ottelijat laukovat pistoolejaan astiapintoihin, mustepulloihin ja perhemaalauksiin."

"Kultaiset haaskalinnut nokkivat roomalaiskatolista laulajatarta."

"Kerran hän ajeli partaansa onnekkaana päivänä ja saippuavaahdosta syntyi tulevaisuus."

"Kuivan halon on talvella oltava heleäsointinen, kevyt ja ontto."

"Isopäinen Sapiro oli  karhea ja kiltti vieras, hän hykerteli alituiseen käsiään ja hymyili anteeksipyytävästi kui huoneistoon päästetty lähetti."

"He ovat hutiluksia, jotka osaavat ainoastaan shakkipelin siirrot mutta jotka silti tuppautuvat peliin nähdäkseen miten käy."

"Mutta jo kävivät levottomiksi kengänkiillottaja-assyyrit, kuin varikset pimmennyksen edellä, ja hammaslääkäreiltä alkoivat nastahampaat kadota."

"Parnok oli ennalta luotujen romaanijuonien uhri."

"He upposivat pesulan kuumaan pilveen jossa kuusi visertävää tyttöä pimutti, mankeloi ja silitti. .... Taistelulaivat ajelivat kermavaahdossa ja tytöt pirskoittivat."

"Ja häntä oksetti hieman, ehkä siksi että muisti vanhan aukon muutama päivä sitten kaupassa kysyneen hänen läsnä ollessaan "keuhkoja", itse asiassa se kuitenkin johtui väkijoukkoa kahlistsevasta hirvittävästä järjestyksestä."

"- Napit tehdään eläinten verestä."

"Mutta miten saattaisi Gorohovajan koyhällä juutalaisella kellosepällä olla puhelinta? Tyttäriä hänellä on - surumielisiä kuin marsipaaninuket - ja peräpukamat ja sitruunateetä ja velkoja mutta puhelinta ei."

"Peilit nakkelivat toisilleen kuvia - taloja jotka näyttivät astiakaapeilta."

"Parnok juoksi kopistellen kadun puulaattoja lampaan kavioillaan. kiiltonahkakengillään."

"Viulumiekkoset juovat paperimaitoa."

 "Koko ilma tuntui jo rasvaisen kärsimttömien ruusujen suunnattomalta asemasalilta."

"Hän on Pietarin graniitin rakoon heitetty sitruunansiemen ja lähestyvä yö juo hänet mustan turkkilaisen kahvin seassa."

"Nuottilehti on ensinnäkin purjelaivaston taistelujärjestys, toiseksi se on suunnitelma, jonka  mukaan luumunkiviksi järjestäytynyt yö hukkuu."

"Pietarilaisajuri on myytti, kauris. Se on päästettävä eläinradalle."

"Yhä vaikeampaa on lehteillä jäätyneen kirjan sivuja, se on sidottu kirveskansiin kaasulyhtyjen valossa."

"Miten ihmeessä? Huippusivistys eikä killinkiäkään?"

"On kammottavaa ajatella että elämämme on kertomus vailla juonta ja sankaria, tyhjyydestä ja lasista tehty, pelkkien luopumisien kuumasta leperryksestä ja Pietarin influenssaisesta houreesta tehty."


Nämä otteet, ovat Mandelstamin kokoelman viimeisestä kertomuksesta Egyptiläinen postimerkki. Siinä on jonkinlainen niukka juoni kaikkien muiden krumeluurien seassa. Räätäli Mervis varastaa Parnokin takin ja paitoja tämän nukkuessa. Parnok tunnisti paitansa pesulan hyllyssä ja kysyi, kenen se on. Ratsumestari Krzyrzanowskin, kuului vastaus. Räätäli haki vaatteet ja toimitti ne ratsumestarille. Parnok kohtasi ratsumestarin ja aneli tätä paljastamaan aseensa. Tämä kuitenkin häipyi kanvilaan naisseuransa mukana. Myöhemmin Krzyrzanowski matkusti Moskovaan vaatteet mukanaa.


Kuntopyöräilin tänään puolisen tuntia.


Kuulin hoitajien keskustelua aamulla päiväsairaalassa. Joku totesi, että pitäisi käydä lopettamassa kolmonen. Se oli minun paikkani. Yksi hoitaja saapui sitten luokseni. Kysyin häneltä, kuka mintu lopettaa.


Leikkasin tänään sairaalan tunnusrannekkeet käsistäni. Oli sellainen tunne. Niitä ei tarvita kuin laikkaussalissa ja heräämössä tehtävissä toimenpiteissä. Tekisi mieli repiä katetrikin rinnastani, mutta eihän se käy. Sattuisikin vielä.