Joku fillarimonttööri on laittanut verstaan sinne, missä pyöräilijät liikkuvat.
Aika tuntuu valuvan sormien välistä. Varmaan on hyvä niin. Henkinen kapasiteettini on alamaissa rankan puristuksen jälkeen. Täytyy nyt vain kestää se, että työt tulevat syömään kesälomaani. Näissä hommissa on onneksi, mistä syödä. Parempi muistaa, että olen toipilas. Ei pidä itse asettaa kohtuuttomia tavoitteita, kun muutkaan eivät sitä tee.
Kiinnitin päivänä jonakin huomioni tällaiseen ilmiöön. Vanhin pojistani tiesi, että tuollaiset pilvet juuri satavat. Papan lohdullista huomata, kuinka munista tulee kanaa viisaampia.
Lupasin Caruselin nettikontrollerin käyttää paikkatietoani ja niinpä Facebookiin tuli ilmoitus kartan kera sijainnistani. Sitten siihen on ilmestynyt vaimoni ja kahden lapsenlapsemme toisen isoisän kuvat. Kävin etsimässä jälkimmäistä, mutta en löytänyt. Ilmeisesti kuvaa jää, vaikka hän olisi lähtenyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti