Tarttis saada taas hommat käyntiin. Arvioimispuuhat siis. Sanovat, ettei työ tekemällä lopu, mutta tämä onneksi loppuu. Vaimo ehdotti, että lähtisimme taas Caruseliin työskentelemään ja mikä ettei, ehkä hieman myöhemmin.
Hänen käsikirjoitushommansa tuntui sujuvan hyvin rannan tuntumassa ja sain minäkin siellä hyvin arviointia tehdyksi.
Olen jo hävinnyt taistelun. Joudun jatkamaan töitä ensi viikolla, vaikka suvivirsi lauletaan jo huomenna Kulttuuritalolla. Eilinen päivä meni arvioinnin kannalta häneksi. Huomenna on Helsingin lääketieteen kummiuteen liittyvä tapaaminen ja koulun päättäjäiset. Haastattelevat minua uudelleen videolle ja minua ennen Tarja Cronbergia. Hän edustaa kummien julkkishaaraa. Illalla onkin Kirjaviisaiden kokoontuminen meillä. Lauantaille on tiedossa useita lakkiaisjuhlia.
Vaimoni pitäisi tarttua rattiin yli parinkymmenen vuoden tauon jälkeen. Toivottavasti kynnys ei ole liian korkea. Hänen elämänlaatunsa kannalta olisi hyvä, että hän pääsisi minne haluaa ja milloin haluaa. Aikoo hän aloittaakin. Mitenkähän nyt kannattaisi toimia?
Pitäisi ehtiä ostaa partakone, sellainen, jolla voi siivota risuparran. Kerran jo katselin sellaisia Gigantissa. Oli runsaudenpulaa. Jospa menisin Expertiin tällä kertaa. Nyt ei ole tilipäivästäkään liian pitkää aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti